Luvassa viimeinen Barcelona-postaus, joka on samalla viimeinen blogipostaus ennen vuosittaista somelomaani. Tähän postaukseen olen koostanut parhaat tärpit ruokien, museoiden ja muiden nähtävyyksien osalta sen perusteella, mitä itse ehdin kokea ja kokeilla lyhyen visiittini aikana. Lopuksi vielä pohdintaa siitä, kannattaako sitä Barcelona-korttia ostaa vai ei.

Foodie: Katjan ruokavinkit

Heti alkajaisiksi haluan suositella hotellimme ravintolaa erinomaisena lounaspaikkana. Asuimme kahden tähden hotelli Sant Paussa (Google Maps saattaa tuntea nimellä Hotel Amrey Sant Pau), jonka varasimme pakettihintana lentojen kanssa Tjäreborgin kautta. Sant Paun hotellissa on lounaskattaus, joka tarjoillaan kello yhdestä eteenpäin. Tarjolla on kolmen ruokalajin ateria, johon kuului myös pieni alkumalja, krutonkeja sekä jälkiruokakahvi. Annokset valitaan menun valikoimasta: yksi ruokaisa alkuruoka, yksi pääruoka ja yksi jälkiruoka. Koko paketti kustansi vaivaiset 15 euroa.

Otin itse alkuruuaksi italialaisittain pastaa (pestopastaa saksanpähkinöillä), pääruuaksi kanaa ja vuohenjuustoa tomaattikastikkeessa sekä lohkoperunoita (vuohenjuusto oli to-die-for) ja jälkiruuaksi sitruunamoussen. Ravintolan hinta-laatusuhteesta kertoo jotain myös se, että sinne tuli todella monia paikallisia asukkaita syömään lounasta.

Jos siis satut liikkumaan Sant Paun sairaalan (vanhan tai uuden) lähettyvillä, kannattaa piipahtaa lounaalla hotelli Sant Paun ravintolassa osoitteessa C/ Sant Antoni Maria Claret, 173.

Barcelonan nörttikorttelissa pyöriessä tulee helposti nälkä. Onneksi ihan naapurissa on erinomainen italialainen ravintola Bocca di Bonifacio. Ravintolan englanninkieliset verkkosivut eivät valitettavasti toimi ja menutkin ovat hankalasti kuvamuodossa, mutta paikka on sympaattinen ja asiakaspalvelu erinomaista. Täältä saa myös gluteenittomia burgereita!

Itse himoitsin pitsaa ja nörttihän valitsee pitsansa nimen perusteella, joten otin kasvispitsa Sailor Moonin. Pitsassa oli kirsikkatomaatteja, straciatella-juustoa, rucolaa ja herkkutattia. Pohja oli uskomattoman rapea, mutta herkkutatit olivat hieman pettymys koostumukseltaan ja maultaan.

Tarjoilija onnistui myymään meille jälkiruuaksi juustokakun asenteella ”te näytätte siltä, että haluatte jälkkäriksi juustokakkua”. Ehkä näytimme, joten pakko ottaa. Mutta otimme kuitenkin vain yhden jaettavaksi. Bocca di Bonifacion erikoisuus on paikallisesta juustosta tehty juustokakku, jonka on tarkoitus jäädä sisältä löysäksi. Kuuma kakku tarjoillaan saviastiasta ja lusikoidaan lämpimänä. Maku oli vahva, koostumus yllättävä ja kokonaisuus herkullinen. Tätä suosittelen lämpimästi testaamaan!

Tapasten syönti kuului meidän kummankin to do -listalle. Niitä pääsimmekin maistelemaan vapunpäivänä, jolloin kuljeskelimme Barcelonan ”Champs-Élysées’llä” eli Passeig de Gràcialla ihailemassa Gaudín arkkitehtuuria. Aivan Casa Batllón lähellä, kadun vastakkaisella puolella, sijaitsee yksi Tapa Tapan ravintoloista, joka nimensä mukaisesti tarjoilee tapaksia. Sijaintinsa puolesta kyseessä on taatusti turisteille suunnattu ravintola ja olisimme varmasti löytäneet jostain myös halvemman ja paikallisten suosiman ruokailupaikan. Mutta nälkä vei meidät tänne – eikä kaduttanut.

Otimme kumpikin kolme erilaista annosta ja söimme niitä ristiin. Maut olivat hyviä, annoskoot juuri sopivia eikä hintakaan ollut ihan naurettava: annosten hinnat lähtivät neljästä eurosta ylöspäin. Paikka oli tupaten täynnä turisteja, mutta myös joitain paikallisia. Ruokalista oli koko ajan pöydässä ja sitä osoittelemalla sai tilattua uusia annoksia sen verran kuin mieli teki. Mahdollista seuraavaa visiittiä ajatellen otan mielelläni vastaan vinkkejä hyvistä tapaspaikoista!

Museot

Loistavan Alien-museon lisäksi vierailimme myös muutamassa muussa hieman erikoisemmassa museossa Barcelonan reissullamme.

Osoitteessa C/ del Comerç, 36, Ciutat Vella sijaitsee Barcelonan suklaamuseo eli Museu de la Xocolata. Entisessä Santa Agustín luostarirakennuksessa majaansa pitävä museo esittelee suklaan historiaa aina asteekkien käyttämistä kaakaopavuista siihen, miten suklaa saapui Eurooppaan. Barcelonan satama oli avainasemassa, kun suklaata alettiin levittää ympäri ”vanhaa mannerta”.

Suklaamuseon pääsymaksu on 7 euroa (Barcelona-kortilla ilmainen) ja pääsylippuna toimii tietenkin pieni suklaalevy, jonka viivakoodi skannataan portista mentäessä. Museo on todella pieni ja nopea kulkea läpi. Historian lisäksi kiinnostavinta on lukuisten taiteilijoiden tekemät suklaapatsaat, joiden joukossa on niin kirjallisuushistoriallisia merkkiteoksia kuin nörttikulttuurin kannalta olennaisia veistoksia.

Museo ei itsessään ole mikään ehdoton must-kokemus, mutta museokaupassa kannattaa kyllä käydä ostamassa tuliaissuklaakonvehteja, jotka valitaan tiskistä ja paketoidaan hienoihin rasioihin. Kaupan yhteydessä on kahvila, eli suklaita voi jäädä maistelemaan myös paikan päälle.

Etsiessämme kahvipapuja myyvää paikkaa löysimme Illusiomuseon läheltä La Ramblaa. (Tämä oli ainut kerta, jolloin kävimme La Ramblalla eli Barcelonan kuuluisimmalla ostoskadulla, emmekä suoraan sanottuna ymmärtäneet sen viehätystä ja mainetta. Paremmat paikat ovat oikeasti muualla.) Museu de les Illusiones on osa kahden museon kokonaisuutta, joka kulkee nimellä Big Fun Museum. Näistä visuaalisia illusioita pääsee ihailemaan osoitteessa C/ del Pintor Fortuny, 17 eli hieman sivuun La Ramblalta, kun taas itse Big Fun Museum löytyy osoitteesta La Rambla 88.

Illusiomuseo kustantaa 15 euroa, Big Fun -museo 25 euroa, mutta kumpikin yhteensä oli tarjouksessa 30 euroa. Barcelona-kortilla sai tähän vielä pienen alennuksen.

Olen vahvasti sitä mieltä, että nuoret ja aikuiset saavat paljon enemmän irti Illusiomuseosta kuin ihan pienet lapset. Illusiomuseo koostuu 3D-maalauksista, joihin vierailija pääsee ”astumaan sisään” ja olemaan osa maalausta – mistä saa tietenkin huikeita kuvia. Eli jos olet innostunut valokuvaamisesta, tämä on ehdottomasti kokemusen arvoinen paikka! Nämä valokuvat on otettu Illusiomuseossa.

Jos taas olet pienempien lasten kanssa liikenteessä, Big Fun -museo voi olla enemmän teidän juttunne. Siellä on parissa kerroksessa erilaisia ”leikkitiloja”, joissa on Heurekan henkeen suurennettuja esineitä ja asioita. Alakerrassa on hauska Liisa Ihmemaassa -tyylinen peilisali (jossa aikuisilla voi olla vähän liiankin hauskaa, kun taaperot juoksevat päin peilejä – ainakin näin todistimme käytännössä) ja myös hämmentävä vanhan ajan friikkishow’ta mukaileva näyttely, joka koostuu omituisista olennoista ja tapauksista. Tämä ”museo” jätti vähän hämmentyneen olon ja näin jälkikäteen olisin ollut ihan tyytyväinen ainoastaan Illusiomuseon antiin.

Elämyksiä ja arkkitehtuuria

Kun mietimme reissun jälkeen matkamme parhaita kokemuksia, olimme täysin yksimielisiä TOP-listan kärjestä. Barcelonan TOP3-listalle pääsivät Alien-museo, Sagrada Família ja flamencoesitys Palau de la Mùsica Catalanassa.

Palau de la Música Catalana valmistui vuonna 1908. Se on arkkitehti Lluís Domènech i Montanerin (Gaudín opettajan) käsialaa ja yksi modernismon helmiä Kataloniassa. Se on myös listattu UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Rakennukseen järjestetään myös turistikierroksia eli paikkaan pääsee tutustumaan ostamatta konserttilippuja. Tällaisilla kierroksilla voi nähdä myös sellaisia paikkoja, jotka ovat konserttien ja tapahtumien aikaan suljettuina, kuten värikkäiden pylväiden koristaman parvekkeen, joka on monien instagrammaajien suosima kuvauspaikka.

Me halusimme kuitenkin elämyksen, joten ostimme liput Gran Gala Flamencoon, joka on Barcelonan pitkäkestoisin flamencospektaakkeli: se on pyörinyt yli kahdenkymmenen vuoden ajan näyttämöillä. Esitys oli upea kokonaisuus kaikesta, mikä flamencossa on olennaista: musiikki, laulu, tanssi ja asut viuhkoineen, kastanjetteineen ja huiveineen. Tanssijoina oli kolme naista ja yksi mies, jotka esittivät vaihtelevilla kokoonpanoilla häkellyttäviä, vahvoja ja dramaattisia tansseja.

Ostimme liput hyvissä ajoin verkosta ja maksoimme niistä 45 euroa naiseen. Istuimme keskellä, ensimmäisellä parvekkeella, mistä oli erinomaiset näkymät. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Palau de la Mùsica Catalanan konserttivalikoimaan, sillä miljöö tarjoaa tilaisuuteen oman tunnelmallisen lisänsä! Me otimme tilaisuuden vakavasti ja pukeuduimme kunnolla (parempi överit kuin vajarit), mutta mitään iltapukukoodia paikassa ei ole. En silti itse lähtisi mihinkään vastaavaan tilaisuuteen shortseissa ja t-paidassa.

Lluís Domènech i Montanerin modernistisen arkkitehtuurin taidonnäytteisiin kuuluu myös Sant Paun vanha sairaalakompleksi Recinte Modernista Sant Pau, joka sijaitsi melko lähellä hotelliamme. Meiltä jäi kuitenkin näkemättä tämä UNESCOn maailmanperintökohde (minun säätämiseni takia), joten se menee seuraavan reissun bucket listille.

Barcelona Card – yay or nay?

Kuten monissa suurissa turistikaupungeissa, myös Barcelonassa on tarjolla turisteille erilaisia kortteja, joilla on mahdollista saada alennuksia suosituista nähtävyyksistä ja kohteista. Barcelona Cardilla pääsee ilmaiseksi tiettyihin museoihin, saa alennuksia monista eri paikoista ja lisäksi siihen sisältyy erillinen matkakortti. Matkakortin hyötyihin kuuluu ehdottomasti se, että sillä pääsee myös lentokentälle ja sieltä pois.

Barcelona-kortin voi ostaa 3 – 5 päivän väliselle ajalle (eli 70 – 120 tuntia). Meillä oli tuo lyhyin versio, joka maksoi 55 euroa. Kortin hinta-laatusuhdetta tarkastellessa kannattaa kuitenkin laskeskella tarkkaan, mihin museoihin on menossa, paljonko ne maksavat ja pääseekö loppujen lopuksi halvemmalla kortin kanssa vai ei. Voi hyvinkin olla, että onkin edullisempaa maksaa museosta täysi hinta, jos ei aio ravata joka ikisessä paikassa. Erityisesti, jos mielessä on pelkkä Gaudí-turismi, Barcelona-kortti (tai mikään Gaudí-bundle) ei kustanna itseään takaisin pelkkien muutaman euron alennusten osalta.

Näin jälkikäteen ajateltuna maksoimme Barcelona-kortista hieman turhaan. Mutta Hola Barcelona -matkakortti oli ehdoton, eli sitä suosittelen lämpimästi! Sen voi ostaa myös erikseen, ja sillä pääset suhaamaan metrolla, ratikalla, bussilla, paikallisjunilla ja Montjuïcin funikulaarilla niin paljon kuin sielu sietää – ostamasi kortin tuntimäärän rajoissa. Matkakortin voi ostaa 2 – 5 päivän ajalle ja se aktivoituu ensimmäisestä käytöstä.

Kummankin kortin voi tosiaan ostaa netistä ennakkoon (suosittelen tätä), ja noutaa kuitissa olevan QR-koodin kanssa Barcelonan lentokentän turisti-infosta. Nopeaa ja kätevää!