Tiesitkö, että Helsingin Harakka-saarella sijaitsee H. R. Gigerin (1940 – 2014) tekemä veistos?

Harvat tietävät. Alien-saagan xenomorfin suunnittelijana tunnetun Gigerin töitä on lähinnä esillä hänen kotimaassaan Sveitsissä sijaitsevassa Giger-museossa (Gruyères) ja -baareissa (Gruyères ja Chur). Vuonna 2003 Giger kuitenkin suunnitteli tilaustyönä veistoksen, joka sai pysyvän sijainnin Harakka-saarelta. Joidenkin lähteiden mukaan se on ainut Sveitsin ulkopuolella pysyvästi sijaitseva Gigerin tekemä veistos.

Pakkohan se oli päästä näkemään.

Harakan saari sijaitsee Kaivopuiston edustalla. Sinne pääsee yhteysveneellä, joka liikennöi kesäisin noin puolen tunnin välein. Aikataulut ja hinnasto löytyvät täältä. Maksu (9 € menopaluu toukokuussa 2025) hoitui kätevästi MobilePayllä. Omalla veneellä rantautuminen on kielletty, kuten myös koirien vienti saareen. Harakan saarella on peräti neljä luonnonsuojelualuetta. Se on tärkeä lintujen pesimäpaikka, ja valtaosa sen luontopoluista on pesimäaikaan suljettuja.

Kiinnostavaa kyllä Harakkaa esittelevät verkkosivut eivät mainitse sanallakaan Gigerin Sabotage-nimistä patsasta. Google Mapsin haulla se kuitenkin löytyy. Patsas sijaitsee saaren keskiosissa, lähellä taiteilijaresidenssiä, ja on saavutettavissa myös lintujen pesimäaikaan.

Teoksesta kertovan infokyltin mukaan sana ”sabotage” on johdettu ranskan kielen sanasta ”sabot” eli puukenkä. Ranskalaiset maanviljelijät käyttivät puukenkiä maatalouden koneistumisen alkuaikoina, ja kun koneet alkoivat viedä heidän töitään, he heittivät puiset kenkänsä sadonkorjuukoneisiin estäen näin puimureiden ja niittokoneiden toiminnan. Syntyi käsite ”sabotaasi”.

Sabotage on tehty tilaustyönä Robert Jelinekille Helsingissä vuonna 2003 järjestetyn Amorph!-festivaalin kunniaksi. Biomekaaniset kromatut laskettelumonot on suunniteltu niin, että niihin voi oikeasti työntää jalkansa, mistä Giger intoili Episodin haastattelussa.

– Haaveilen ihmisten testaavan veistostani, kun ukkonen jyrisee ja salama paukkuu ulkosalla. Se joka sovittaa jalkojaan veistokseni laskettelusaappaisiin, saattaa tahtomattaan joutua ukkosenjohtimeksi. Niin siinä voi todella tapahtua, veistokseni välityksellä joku onneton saattaa kärähtää karrelle kuten sähkötuolissa. Toivottavasti se todella jää tuonne Harakkasaarelle ikuisiksi ajoiksi. Testaajia varmaan riittää, toivottavasti he kaikki pysyvät hengissä

H. R. Giger, Episodi

Sabotage on oikeasti suunniteltu niin, että sinne voi työntää omat jalkansa. Mutta se ei välttämättä ole niin suositeltavaa. Paikallinen taiteilija Heikki Mäntymaa sattui tulemaan saarelle samalla veneellä kuin itsekin, ja innostui, kun kerroin tulleeni paikan päälle nimenomaan Gigerin veistoksen takia. Hän kertoi, että ainakin kaksi naista on jouduttu irrottamaan patsaasta sen jälkeen, kun he ovat yrittäneet työntää jalkansa sinne. Syynä on veistoksen sisäpinnassa olevat nystyt, joiden ohi jalka pitäisi ujuttaa edestakaisin.

(Oma jalkani on kokoa 38. Kengät jalassa ei onnistunut. Loppujen lopuksi jänistin, enkä kokeillut ilman kenkiä. Pienijalkaisempi ehkä onnistuisi…)

Harakka-saari on muutenkin mielenkiintoinen kesäkohde, vaikka et välittäisi luontopoluista tai Gigeristä. Saarella on tosiaan aiemmin ollut puolustusvoimien toimipiste, jossa on suunniteltu ja kehitetty muun muassa kemiallisia aseita. Mahtava kohtaaminen taiteilija Heikki Mäntymaan kanssa mahdollisti visiitin myös residenssirakennukseen, joka tosiaan toimi puolustusvoimien kemianlaboratoriona vuosina 1929 – 1988. Rakennuksessa on edelleen autenttisiksi jätetty kirjasto- ja luentosalihuone. Ismo Alanko meni kuulemma jälkimmäisessä naimisiin.