Vuosi 2025 on ollut kaikin puolin melkoinen. Ankkalinna-teokseni julkaisun jälkeen olen mennyt melkoista haipakkaa ja innostunut siinä sivussa oikein urakalla tutkimuksen teosta. Vakituisen päivätyön ja sivutoimisen tutkimuksen teon yhteen sovittaminen ei ole ollut mitenkään helppoa, mutta toisaalta ei myöskään ihan mahdotonta. Kurkataan tässä postauksessa vuoden viimeisiin tutkimuskuulumisiin ja katsastetaan samalla, mitä vuonna 2026 on luvassa ankkarintamalla (ja vähän muuallakin).

Kulttuurintutkimuksen päivät, Turku

Joulukuun puolessavälissä osallistuin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen livekonferenssiin. Turussa järjestetty Kulttuurintutkimuksen päivät oli oiva tilaisuus tavata pitkästä aikaa sarjakuvatutkijakollegoita ja kuulla, millaista tutkimusta heillä on tällä hetkellä työn alla. Olo oli varsin kotoisa, ja intoilin Reeta Kangaksen ortodoksisesta supersankarista ja Susi Nousiaisen tulevasta Loki-artikkelista, josta olemme keskustelleet ja vaihtaneet ajatuksia syksyn ajan.

Oma esitelmäni ei oikeastaan ollut esitelmä, vaan pikemminkin alustus siitä, mitä H-P Ontto-Panula minulle oli keväällä todennut: miten olen käyttänyt koko tutkimukseni ajan faneja ikään kuin vertaisarvioijina. Halusin pohdiskella asiaa kollegoideni kanssa ja miettiä, miten tätä voisi tutkia ja mistä näkökulmista, ja mitä minun tulisi ottaa huomioon. Kyseessä on kuitenkin tavallaan ilmiö, joka on osa tutkimus- ja kirjoitusprosessia, eräänlainen tapa luoda yhdessä tietoa. Sainkin paljon hyviä näkökantoja sekä oivan lähdevinkin. Näitä pitää pohtia, ennen kuin vien asian käytäntöön – kenties kevään 2026 Tampere Kupliissa.

Työn alla olevia tutkimusartikkeleita

Tänä vuonna olen kirjoittanut kahta tutkimusartikkelia. Näistä ensimmäisen piti mennä Disneyn eläinhahmoja käsittelevään esseekokoelmaan, mutta kirjan toimittajat hylkäsivät sen hieman omituisten perustelujen jälkeen. Artikkelille löytyi kuitenkin uusi tulokulma ja uusi sijainti (kiitos, Susi!): tuore International Journal of Disney Studies etsii äitiysteemaisia artikkeleita tulevaan teemanumeroonsa. Olenkin nyt lukenut sitä varten 1940-luvun alkuperäisiä Mummo Ankka -strippejä. Deadline on vappuna, joten siihen mennessä pitäisi saada editoitua artikkelista uusi kokonaisuus. Onneksi teoriaosuus on jo olemassa!

Toisesta artikkelista sain hyvät kommentit toimittajilta, ja niiden pohjalta pitäisi vääntää kuntoon seuraava versio. Tämä artikkeli käsittelee väitöskirjani ydintä eli Ankkalinnaa erityislaatuisena paikkana fantasian ja normaalin maailman välimaastossa, ja kuinka Roope on vaikuttanut tähän. Mukana on lisäksi analyysia eräästä Rosan seikkailusarjakuvasta, jota en käsitellyt väitöskirjassani lainkaan. Artikkeli olisi tulossa fantasiaturismia ja -maantietoa käsittelevään artikkelikokoelmaan, joka julkaistaan todennäköisesti vuonna 2027. Se kaipaa selkeämpää rakennetta ja näkökulman tarkentamista. Tämä kakkosversio pitäisi saada kuosiin helmikuun loppuun mennessä.

Keskellä rahoitushakemusruljanssia

Vietin kesän kirjoittamalla tutkimussuunnitelmaa uudelle ankkatutkimukselle, joka paisui lopulta neljän hengen hankkeeksi. Luotin niin siihen, että Koneen säätiö tajuaisi hankkeemme hienouden ja merkityksen (erityisesti nyt, kun Aku Ankka -lehti täyttää ensi vuonna 75 vuotta), mutta ei. Ei rahoitusta meille. Seuraava hakemus lähtikin sitten Niilo Helanderin säätiölle, ja jatkamme hakemusten tehtailua, kunnes rahaa tulee.

Kerron lisää vetämästäni tutkimushankkeesta ensi vuonna, sillä aineistonkeruumme alkaa joka tapauksessa syksyllä 2026.

Rahaa opetuksen tutkimusperustaiseen kehittämiseen!

Vaikka ankkatutkimus ei saanutkaan rahaa, sain kuitenkin tutkimuskauden syksylle 2026! Jyväskylän yliopisto jakoi kuusi tutkimuskautta opetuksen tutkimusperustaiseen kehittämiseen, ja onnistuin saamaan niistä yhden. Tarkoitukseni on tutkia monitieteisen vertaisryhmän merkitystä väitöskirjatutkijan asiantuntijuuden kehittymisessä ja huijariajattelun vähenemisessä. Aion kerätä aineistoa vetämältäni Rahoitushakemuksen kirjoittaminen -opintojaksolta syksyn 2026 alussa, ja loppuvuoden olenkin sitten tutkimusvapaalla.

Odotan syksyä nyt suurella innolla enkä pelkästään siksi, että pääsen tekemään tutkimusta, vaan myös siksi, että saan vapautuksen opetustyöstä. Eli pääsen keskittymään kaikessa rauhassa tutkimuksen tekoon työajalla. Jos jotain olen tutkimusajastani kaivannut, niin omia, vapaita aikatauluja ilman kahdeksan aamuja. (Joskin olen aina myös opettanut jotain niinäkin vuosina, kun tein väitöskirjaani päätoimisesti.)

Kunniamaininta Portin novellikilpailussa

Joulukuun hienoimpiin uutisiin lukeutui tutkimuskauden saamisen lisäksi se, että fantasianovellini ”Aivan kuin Strömsössä” sai kunniamaininnan Portti-lehden vuotuisassa novellikilpailussa. Niin monta vuotta olen siihen kilpailuun laittanut erilaisia tekstejä, ja tänä vuonna pistin kokeiluun queer-romanttisen fantasiatarinan, jossa rempataan vanhaa kyläkoulua, syödään pullaa ja ihastutaan kotitonttuun. Se menikin sitten läpi ja sai pääsi kunniamainintojen joukkoon. Toivottavasti novelli julkaistaan jossain vaiheessa itse lehdessä, mikäli Portin hieman vaakalaudalla oleva tulevaisuus varmistuu.

Ensi vuoden novelliin minulla on jo idea ja juonikin mietittynä.

Entäs sitten vuonna 2026?

• Toimitan Studies in Comics -journaalin erikoisnumeroa belgialaisen kollegani Evan kanssa.
• Työstän kaksi tutkimusartikkelia loppuun.
• Pidän esitelmän Tampere Kupliissa…
• … ja ehkä myös Poriconissa (ainakin sinne on alustava kutsu).
• Käyn työmatkalla Tallinnassa…
• … ja ihan vain lomamatkalla Pariisissa.
• Käyn vähintään kahdesti, kenties jopa kolmesti, teatterissa. (Kulissin Anastasia!)
• Kirjoitan ensimmäisen romaanini loppuun…
• … ja julkaisen ainakin yhden novellin.
• Yritän kovasti olla uupumatta töiden takia (toisin kuin keväällä 2025, jolloin pidin viikon verran saikkua).