Lentäminen on ilmaston kannalta huonoin matkustustapa. Päästöjen suuruuden lisäksi myös lentokorkeus vaikuttaa ilmastoon negatiivisesti, sillä ylhäällä ilmakehässä hiilidioksidi lämmittää voimakkaammin kuin maan pinnalla. Eniten päästöjä syntyy erityisesti nousussa ja laskussa, koska silloin kuluu eniten polttoainetta. Tämän takia kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan suoria lentoja.
Olen lähdössä huomenna matkalle – lentämällä. Olen jo aiemmin pohtinut päästöjen kompensaatioiden hyötyjä ja maksoinkin ensimmäiset kompensaatiomaksut viime vuonna, kun ostin lennot Yhdysvaltoihin. Mutta mitä nämä vapaaehtoiset lentomaksut ovat ja onko niistä oikeasti hyötyä? Vastuullisen matkailijan käsikirja (2009) valottaa tässäkin asiassa. Lisäksi sain viime kesänä Mastodonissa pari oivaa vinkkiä, joita olen jo jakanut eteenpäin matka-apurahan hakemista suunnitteleville opiskelijoilleni.
Mikä on vapaaehtoinen päästökompensaatio?
Voit korvata työ- tai lomamatkasi aiheuttamat päästöt maksamalla vapaaehtoisen lentomaksun. Verkossa on olemassa erilaisia laskureita, jotka laskevat antamiesi lentotietojen perusteella matkan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä rahasumman, jolla aiheutetun tuhon voi kompensoida. Rahat käytetään tyypillisesti ilmastonsuojelutyöhön, kuten uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseen ja esimerkiksi puiden istutukseen.
Ostamalla hyvä omatunto?
Päästökompensaatiomaksuilla on puolensa ja ongelmansa. Maksujen vastustajat kommentoivat, että päästökompensaatio ei auta lainkaan, sillä lentäminen ei kuitenkaan käytönnössä vähene, kun ihmiset ostavat kompensaatioilla itselleen hyvää omaatuntoa. On myös syytä miettiä, menevätkö vapaaehtoiset lentomaksut oikeaan tarkoitukseen. Rehellisyyden nimissä maksuilla ei voi mitenkään täysin kompensoida lentomatkustuksen haittoja, mutta on se silti tyhjää parempi.
Tavalliselle kuluttajalle on tarjolla paljon erilaisia laskelmia ja kauppiaita, mutta linjauksissa ja laskureissa on yllättäviäkin eroja. Jos haluat ajatella ekologisesti ja kompensoida lentomatkastasi aiheutuvia päästöjä, kannattaakin selvittää ainakin seuraavat asiat:
- Miten kauan maksukompensaatioita keräävä yritys tai järjestö on toiminut?
- Miten iso osa rahoista menee hankkeisiin ja miten iso osa byrokratiaan?
- Millaisiin projekteihin rahat suunnataan?
- Miten tarkasti projekteista kerrotaan?
- Kuka projekteja valvoo?
- Mikä on todellisen korvaussumman suuruus?
Konkreettisena vinkkinä Vastuullisen matkailijan käsikirja mainitsee, että rahat kannattaa laittaa mieluummin sellaisiin hankkeisiin, jotka tukevat uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä paikallisen väestön hyödyksi, puiden istutuksen sijaan. Metsäprojektien onnistuminen on kaikkein epävarminta.
Päästöjen kompensaatiosivustovinkit
Miten sitten omat päästöt voi laskea ja minne maksuja kannattaa laittaa menemään?
Päästömäärien laskemiseen voi käyttää esimerkiksi Atmosfair-sivustoa. Atmosfair on saksalainen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka joillekin projekteille on myönnetty Gold Standard-luokitus. Esimerkiksi Finnmatkat suosittelee tätä. Itsekin sain suosituksia nimenomaan tämän sivuston käyttämiseen omien päästöjen laskemiseen, sillä laskuri on tarkka.
Laskurin kaveriksi minulle kuitenkin suositeltiin CO2Esto-palvelua. Kyseessä on kotimainen yritys, joka kertoo itsestään verkkosivuillaan seuraavasti:
CO2Esto Oy palvelee yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja ilmasto- ja energiakysymyksiin. Tarjoamme kaikille yksinkertaisen ja läpinäkyvän tavan mitätöidä hiilidioksidipäästönsä estämällä niiden muodostuminen.
Käytännössä CO2Esto ostaa EU:n päästöoikeusmarkkinoilta pois sen verran päästöoikeuksia kuin omasta lentomatkastasi tulee päästöjä. EU:lla on siis päästökiintiöt ja kun sieltä vähennetään hiilijalanjälkesi verran päästöjä, ei kukaan muu ei voi käyttää tätä määrää enää.
Firma panostaa tehokkuuteen ja läpinäkyvyyteen myös laskureissaan. Verkkokaupassa voi mitätöidä niin henkilöauton kuin lentomatkustuksen päästöjä. Valittavana on myös maksu ennakolta tiedossa olevan CO2-määrä mukaan, eli sen voi ottaa esimerkiksi suoraan tarkemman Atmosfairin laskurin pohjalta. CO2Eston laskurin mukaan 1,2 tonnin hiilidioksidipäästöjä tulisi kompensoida 156 euron verran. Laskurissa on mukana kätevä sivu, joka kertoo, mistä summa muodostuu. Verojen ja kulujen jälkeen itse päästömaksu omalta lennoltani olisi lopulta noin 69 euroa eli heitto ei ole lopulta iso verrattuna Atmosfairiin.
Muita lentomaksukauppiaita
Kotimainen Maan ystävät. Lentomaksun tuotoilla tuetaan sekä pitkäjänteistä ilmastovaikuttamistyötä Suomessa että globaaleja päästövähennyshankkeita. Viime vuosina tuotoilla on vaikutettu suuripäästöisimpiin suomalaisyrityksiin ja niiden omistajiin, tällä hetkellä kohteena Fortum.
The Carbon Neutral Company, Englannin suurimpia päästökauppiaita, jolla on hankkeita muun muassa Afrikassa. SASin yhteistyökumppani.
My Climate Foundation. Sveitsiläinen, voittoa tavoittelematon yritys, jonka osalle projekteista myönnetty Gold Standard -luokitus.
Green Seat. Hollantilainen yritys, jota Tjäreborg suosittelee. Osalle projekteista on myönnetty Gold Standard -luokitus.
Olin tätä kirjoittaessani valmis estämään omia päästöjäni antamalla rahaa kotimaiselle CO2Estolle. Heidän verkkokauppansa kuitenkin kaatui kesken kaiken, eikä ole toiminut koko päivänä. Seuraan tilannetta ja jos sivusto on edelleen jumissa, siirryn Atmosfairin puoleen – ja hilaan maksettavaa summaa hieman ylöspäin.
Lähteenä käytetty teosta
Kalmari, Heidi & Ketola, Kati (2009): Vastuullisen matkailijan käsikirja. Mondo, Image Kustannus Oy.
Ankkatohtorin lokikirja 