Mainitsin edellisessä Comic Conia käsitelleessä postauksessani keskustelleeni viime aikoina paljon faniuden kerrostumista ja jatkumoista, ja lupasin esitellä seuraavassa blogipostauksessani muutaman ankkafanin projektin. Faniutta on jo jonkin aikaa tutkittu akateemisellakin tasolla (ks. esim. Kaarina Nikusen toimittama Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä, 2008). Fanit eivät ole pelkästään kuluttajia, vaan myös aktiivisia tuottajia. Tämä näkyi myös Comic Conissa Don Rosan nimmarijonossa, jossa Puolasta varta vasten paikalle saapuneet fanit Wojciech Michalski ja Kamil Mura kantoivat mukanaan itse rakentamaansa replikaa Roope Ankan matka-arkusta. Arkun he lahjoittivat Donille. Voit lukea tästä lisää Iltasanomien lehtijutusta.

Comic Conissa tapasin myös kaksi fania, joiden projekteja pääsin ihailemaan lähietäisyydeltä. Heistä ensimmäinen on suomalainen, pyynnöstään nimettömäksi jäävä fani, joka työstää parhaillaan interaktiivista e-kirjaa Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvista. Pääsin pitkästä aikaa verestämään toimittajan taitojani ja haastattelin häntä sähköpostitse tätä blogipostausta varten.

Kerrotko projektistasi omin sanoin

Lyhyesti kuvailtuna olen luomassa e-kirjaa, missä kaikki Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -tarinat lisäosineen on laitettu kronologiseen järjestykseen. Aina kun jokin ruutu sisältää viittauksen joko Carl Barksin Roope-tarinoihin, populaarikulttuuriin tai historiallisiin tapahtumiin, lukija voi klikata ruutua ja saada lisätietoa viittauksesta. Ja viittauksen esittelytekstissä olevasta linkistä voi sitten hypätä lukemaan koko alkuperäisen Barksin tarinan, tai siirtyä nettiin perehtymään syvemmin muihin viittauksiin.

Mistä idea lähti?

Aikoinaan kun teini-ikäisenä ahmin näitä tarinoita ja tutustuin niiden viittauksiin, syntyi ajatus siitä että olisipa hienoa jos kaikki Roopen elämään liittyvät Barksin ja Rosan sarjakuvat voisi koota yhdeksi teokseksi. Silloin ei toki ollut rahkeita tällaisen toteuttamiseen ja ajatus jäi haaveen tasolle. Keväällä 2020 sitten kun korona pysäytti maailman ja omakin aikatauluni tyhjeni, jostain palasi tämä ajatus mieleen. Ja kun satuin löytämään netistä huippulaatuiset skannaukset kaikista näistä tarinoista, päätin tehdä projektin e-kirjana mistä sitten luontevana jatkumona tuli ajatus että mitä jos lukiessa voisi availla lisätietoa yksittäisistä ruuduista.

Toteutin kaikki viitaukset Barksin tarinoihin muistaakseni jo tuolloin korona-vuoden aikana. Esittelin projektia muutamalle kaverilleni, ja yksi heistä meni mainitsemaan että eikö tässä voisi olla myös kaikki leffaviittaukset mukana. Ja ajattelin että jos ne niin toki sitten historiaviittauksetkin. Tämähän oli mainio idea, mutta samalla se kolminkertaisti työmäärän ja projekti jäi pitkäksi aikaa taas pöytälaatikkoon. Mutta nyt tämän vuoden aikana olen taas alkanut sitä aktiivisesti taas edistää.

Millaisia tavoitteita (esim. lukijamäärä) projektillasi on?

Ei minulla mitään lukijamäärätavoitteita ole tälle ollut. Toiveena toki olisi että tämä leviäisi mahdollisimman hyvin ympäri maailman eri faniyhteisöjen käyttöön, hauskana rinnakkaisteoksena alkuperäisille julkaisuille.

Miten tutustuit Don Rosan sarjakuviin alun perin?

90-luvun alkupuolellahan aloin, kuten moni muukin, kiinnittämään Aku Ankka -lehdissä huomiota meidän sukupolvemme “hyvän ankkataiteilijan” teoksiin, jotka erottuivat merkittävästi kaikista muista lehden tarinoista. Ja lopullisesti faniuteen tuli varmaan heittäydyttyä siinä kohtaa kun pikkuveljeni sai joululahjaksi ensimmäisen painoksen Roope Ankan elämä ja teot -kirjasta. Lainasin kirjan hyvin nopeasti, ja jossain määrin omin sen sitten itselleni, ja ahmin näitä tarinoita aina uudestaan ja uudestaan.

Milloin projekti valmistuu?

Toiveissa on että saisin tehtyä loputkin viittaukset valmiiksi tämän vuoden aikana, ellei projekti taas kasva jollakin tavalla. Ihan harrastuspohjalta kun tätä työstän iltaisin ja viikonloppuisin silloin kun sattuu olemaan aikaa, niin en tuon tarkempaa arviota uskalla antaa. Tällä hetkellä kaikki viittaukset on tehty kahdeksaan tarinaan 17:stä.

Miten pidät yllä motivaatiota jatkaa projektin työstämistä?

Koitan edetä pieni pala kerrallaan, ettei koko edessä olevaa työmäärä tunnu liian raskaalta. Ja muiden fanien innostuneet reaktiot projektin suhteen ovat toki erittäin tärkeitä, että säilyy usko siihen että ehkä tämä ei jää vain omaksi projektiksi koneen uumeniin. Erittäin merkittävä hetki oli tietysti se että Comic-Conin myötä sain teosta esiteltyä myös itse Don Rosalle. Hänen innokas vastaanottonsa ja tukensa tälle merkitsi valtavan paljon.

Onko sinulla laajennusideoita projektin suhteen? Mitä muuta e-kirjassa voisi olla?

Äänipuolen mahdollisuudet ovat alkaneet pyöriä viime aikoina mielessä. Mainitsit itse ehdotuksena että voisiko Tuomas Holopaisen kirjasta tekemän soundtrackin ympätä jotenkin tähän mukaan, ja samalla voisi harkita sitten muita tarinassa mainittuja musiikkeja tai Rosan viittauksissa mainitsemia elokuvascoreja. Katsotaan! Yhteys Tuomas Holopaiseen olisi myös avuksi ensimmäisen idean suhteen.

Esittelit projektiasi Don Rosalle Comic Conissa. Mitä mieltä Don itse oli projektistasi?

Se oli jo huikea yllätys jo että Rosa vastasi sähköpostiin missä kerroin hänelle teoksestani. Ja täysin odottamatta hän myös tarjosi mahdollisuutta että voisin tehdä heidän Comic-Con -pisteelleen flyereita joita he voisivat sitten jakaa nimikirjoitusta noutaville faneille! (Lopulta Rosan kumppanit eivät uskaltaneet ottaa flyereita pisteelle jaettavaksi Disneyn pelosta, kun kyseessä on kuitenkin täysin epävirallinen faniteos.) Joka tapauksessa, Rosa itse oli varsin innoissaan projektista ja siinä olevien viittausten tarkkuudesta, ja hän jopa mainitsi että tämä kirjahan olisi loistava tilaisuus hänelle itselleen lukea vihdoin nämä tarinat uudestaan. Paljon enempää ei fanina voi toivoa oikeastaan.

Disney-yhtiö ei ole kohdellut sarjakuvapiirtäjiään kovin tasa-arvoisesti ja Rosa on kritisoinut yhtiötä useaan otteeseen. Miten näet tällaisen faniprojektin suhteessa Disney-yhtiöön? Onko olemassa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia?

Rosa on tosiaan ollut syystäkin hyvin kriittinen Disneyä kohtaan, ja onhan se masentavaa miten vähän arvoa siellä hänen taiteelleen annetaan. Se että Disney on esimerkiksi päättänyt olla julkaisematta enää tarinan lukua 11 (”Maailman rikkain ankka”), ilmeisesti Bombi-zombin hahmon takia, estää käytännössä näiden tarinoiden uudelleenjulkaisemisen tai ainakin rikkoo täysin tarinan huolella rakennetun rakenteen. Mikä on yksi tärkeä syy sille että alkuperäiset tarinat ja kaikki niiden eteen tehty työ pitää säilöä edes fanijulkaisuissa.

Omasta innostuksesta ja mielenkiinnosta kun olen tätä teosta työstänyt, en ole liikaa miettinyt voisiko tällä edes olla mitään realistista kaupallista potentiaalia. Disney ei myöskään ole ollut yhtiönä ymmärtäväinen tällaisten faniprojektien suhteen, mikä on toki syy sille etten halua omaa nimeäni tähän teokseen yhdistettävän. Yhtiöltä tullut tekijänoikeusuhkavaatimus kun voisi aiheuttaa sen etten koskaan pystyisi jakamaan tätä kirjaa kenenkään luettavaksi. Toki, jos Disney jostain syystä kääntäisikin takkinsa ja kiinnostuisi tämän julkaisemisesta virallisesti, niin sitä kautta teos voisi tavoittaa suuremman yleisön, mutta sitä on aika vaikea uskoa. Rosakaan kun ei saa nykyään enää mitään tuloja hänen tarinoidensa uudelleenjulkaisuista.

Mikä on paras The Life and Times of Scrooge McDuck -sarjakuva?

Vaikea valinta, mutta jos jokin täytyy valita niin luku 8, ”Klondiken keisari” (”The King of the Klondike”). Siinä Roope nähdään viimeistä kertaa varattomana seikkailijana ja kullankaivajana, ja tarina sisältää hänen elämänsä valtavan käännekohdan. Rosa myös rohkeasti tässä tarinassa ottaa käyttöön uuden kerrontakeinon, ja pyrkii osoittamaan miten Roopesta syntyi elämää suurempi legenda, jonka tarinassa ei ole niinkään väliä sillä mitä “oikeasti” tapahtui, vaan sillä miten kertomukset ovat kasvaneet ja muovaantuneet vuosien varrella. Ja luvun lopussa Roope vielä kyseenalaistaa vaikuttavassa hetkessä sen että haluaako hän oikeasti rikastua ja ottaa vastaan kaikki rikkauden tuomat muutokset elämäänsä. Ja tätä teemaa sitten upeasti käsitellään myöhemmissä sarjan luvuissa.

Onko sinulla muita lempitarinoita Don Rosan tuotannosta?

Kaksi merkittävää mitkä äkkiseltään tulevat mieleen ovat ”Kadonneen kirjaston vartijat” (”The Guardians of the Lost Library”, 1993), missä Rosa vie huikean historiallisen seikkailujuonen rakentamisen äärimmilleen, ja ”Kirje kotoa eli Vanhan linnan toinen salaisuus” (”A Letter from Home or The Old Castle’s Other Secret”, 2004), missä Roope upeasti tekee tiliä elämästään sisarensa kanssa.

Mitä seuraavaksi on luvassa?  

Kirja nyt pitäisi vain saada valmiiksi, joten jatkan sen työstämistä pala kerrallaan. Toivottavasti sana siitä leviää vielä entisestään!

Onko jotain, mitä vielä haluat kertoa lukijoille?

Kiitos, Katja, sinulle innostuksesta tätä projektia kohtaan ja tämänkin blogin tekemisestä! Otan mielellään myös vastaan kommentteja projektista ja tiedotan sen etenemisestä muille faneille. Projektin pdf-esittelyssä on linkki mitä kautta voi ilmoittautua sähköpostilistalle tai kirjoittaa suoraan minulle sähköpostia (mcduckfanebook[at]gmail.com) aiheesta.

---

Monet Rosan nimmarijonossa seisoneet fanit tapasivat Donin lisäksi hänen tanskalaisen avustajansa Linen. Mutta vain harvat tietävät, että Line päätyi avustajaksi lähetettyään Donin nähtäväksi piirtämänsä sarjakuvasivun, jossa hän näytti, mitä Roopen ja Kultun välillä tapahtui White Agony Creekissä. Donin innostuksen myötä Line piirsi kokonaisen 23-sivuisen fanisarjakuvan ”Golden Visions”, joka päättää Roopen ja Kultun tarinan nykyajassa.

Kyseessä on fanifiktio, jota ei ole tarkoitus julkaista tai jakaa myyntitarkoituksissa. Olin kuitenkin niiden onnekkaiden joukossa, jotka saivat Lineltä oman kopionsa. Line lupasi, että saan laittaa blogiini pari kuvaa tarinasta muiden fanien iloksi. Sarjakuvista välittyy rakkaus Donin tuotantoon, ja piirrosjäljessä näkyy Rosan tyyli. Tarinassa Milla Magia iskee Roopen päälle lumouksen, jonka aikana tämä elää mielessään uudelleen menneisyyttään Kultun kanssa sellaisena kuin sen olisi halunnut…

Don itse kertyi herkistyneensä viimeisestä sivusta täysin, eikä hän ollut ainut. Kun Millan lumouksesta on päästy eroon, Roopen ja Kultun tarina päättyy juuri oikealla tavalla, ja sen lopussa on myös viittaus Tuomas Holopaisen faniprojektiin eli The Life and Times of Scrooge -albumin ensimmäisen kappaleen Glasgow 1877 lyriikoihin!

---

Lopuksi muistuttelen myös ranskalaisen Morgann Gicquelin ohjaamasta dokumentista The Scrooge Mystery (2018), joka esittelee Don Rosan ja kymmenen fania, joiden elämää Rosan ankat ovat muokanneet. Mukana myös Tuomas Holopainen sekä allekirjoittanut (jonka sukunimi on kirjoitettu dokumentin teksteissä väärin, mutta kannessa sentään ihan oikein). (Ja olipa muuten hämmentävää huomata, että siellä se oma pärstä komeilee myös IMDb:n sivuilla dokumentin kuvissa!)

Lisäksi Ranskassa on tekeillä live action -lyhytelokuva, jossa Roope, Aku ja muut hahmot ovat – ihmisiä. (Ja Disneyn tiukkojen tekijänoikeuslakien takia nimetty uudelleen.) Retour à la Case Mémoire sai joukkorahoituksen kesällä 2022, ja viimeisten tietojeni mukaan kuvaukset päättyivät viime vuoden lopulla. Tuotanto on siis loppusuoralla, joten odotan mielenkiinnolla, milloin lisätietoa projektista tulee julkisuuteen. Koska totta kai tällainen ankkafani antoi projektille tukensa rahan muodossa.