Totesin aiemmin reissumme suunnittelupostauksessa, miten monet (kenties amerikkalaiset) turistit ovat sanoneet, että Disney World on suunnattu enemmän lapsille ja perheille, kun taas Universal Studios on enemmän nuorten ja aikuisten makuun. Mielipiteitä on yhtä monta kuin on kävijääkin. Itse nautin huomattavan paljon enemmän Disney Worldistä kuin Universal Studioista, joka tuntui immersion puolesta hieman vajaalta, miljööltään sekavalta ja aivan liian paljon huvipuistolaitteisiin keskittyneeltä.

Omaan, kenties negatiivisempaankin fiilikseen vaikutti taatusti se, että puolet porukasta oli tässä vaiheessa kipeinä, joten tunnelma laski selvästi. Uskon myös, että pieni reissuväsymys alkoi painaa, koska jatkuva +30 astetta Floridan lämpöä alkoi viedä voimia meiltä jokaiselta.

Omaa tunnelmaani latisti myös se, etten enää pysty nauttimaan mistään Harry Potteriin liittyvästä, koska J. K. Rowling on pilannut ahdasmielisillä näkemyksillään koko luomansa universumin. Harry Potter -maailma oli Universalissa se kaikista parhaiten rakennettu teema-alue, josta olisin halunnut innostua kunnolla.

Tässä postauksessa luvassa kuvagalleria niistä Universalin kiinnostavimmista asioista eli aika paljon Jurassic Park -hehkutusta. Lopuksi jätämme hyvästit Harry Potterille.

Universal Studios jakaantuu kahteen puistoon, joihin kuljetaan samasta pääportista. Kaikkien Universal-hotellien bussit vievät kävijänsä ilmaiseksi bussipysäkille, josta noustaan liukuportaita pitkin isoon aulaan. Aulassa on turvatarkastus aivan kuin lentokentillä: omat kassit ja pussit laitetaan liukuhihnalle ja kaikki läpivalaistaan. Se jälkeen pääset jatkamaan matkaa Citywalkille.

Universal Citywalk on ostoskeskusalue, joka vastaa Disney Springsiä. Samalla se on pullonkaula, jonka läpi kuljettuasi päätät, lähdetkö vasemmalle Universal Islands of Adventure -puistoon vai oikealle Universal Studios Floridaan. Eli Citywalkilla voit käydä syömässä tai ostoksilla ihan ilmaiseksi ilman mitään puistolippuja! Mutta jos olet tullut teemapuistoilemaan, pystyt vaihtamaan puistosta toiseen päivän mittaan helposti kävelemällä – tai ottamalla Tylypahkan pikajunan – mutta se vaatii Park-to-Park-lipun.

Universal Studios Florida on jaettu erilaisiin teema-alueisiin, joita hallitsevat amerikkalaiset paikat, kuten Hollywood, New York ja San Francisco. Sen erikoisuutena ovat vasta laajentunut Minion Land, Simpsoneista tuttu Springfield ja Harry Potterin Viistokuja eli Diagon Alley. Täältä löytyy myös World Expo, jossa voi nähdä ensimmäisestä Men In Black -elokuvasta tutut avaruusalukset.

Universal Studios Floridan puolella lempipaikkani oli ehdottomasti Jurassic Park -tribuuttikauppa, jonne oli koottu 30-vuotisjuhliaan viettävän ensimmäisen elokuvan suunnittelussa käytettyjä konseptipiirroksia, mallinukkeja, vaatteita ja – mikä parasta – sinne oli rakennettu elokuvasta tuttuja kohtauksia, joihin pääsi itse poseeraamaan!

Epäkäytännöllistä tässä oli ehkä se, että itse Jurassic Park -teema-alue oli kuitenkin toisen puiston puolella. Toki tällä puolella oli enemmän kauppatilaa, joten se lienee pääsyynä tribuuttikaupan sijainnille.

Universal Island of Adventuren puolelta kiinnostavimmat alueet olivat tietenkin Marvel Super Hero Island, Jurassic Park ja Harry Potterin Tylyaho eli Hogsmeade. Puiston suunnittelijat ovat tehneet strategisen valinnan jakaa Pottermaailma kahtia kumpaankin puistoon, mikä saa monet kävijät ostamaan sen kalliimman Park-to-Park-lipun, jotta he pääsevät ajamaan Tylypahkan pikajunalla puistoalueelta toiselle. Tämä oli myös meidänkin suunnitelmamme.

Olin odottanut Jurassic Parkia ehkä kaikista eniten Universalilta, mutta päällimmäisenä mieleen jäi lievä pettymys. En tiedä, olisiko kokemusta parantanut jossain laitteessa piipahtaminen (esimerkiksi Jurassic Park River Adventure kiinnosti, mutta en kuitenkaan halunnut jonottaa sinne ikuisuutta). Jurassic Park Discovery Center yritti olla jotain ensimmäisen elokuvan infokeskuksen kaltaista, mutta se tuntui kuitenkin hieman puolivillaiselta ja lapsille suunnatulta. Ehkä odotin liikaa jotain Jurassic World I -elokuvan kaltaista teemapuistomeininkiä. Keskustelimme myös pitkään siitä, miten meidän kaltaisemme nörttifanit tekisivät paljon parempia oheistuotteita ja muuta sälää myyntiin. Vaikka tarjolla oli erilaisia meripihkakoruja, yhdessäkään ei ollut sitä klassista hyttystä!

Universalilla on oma puhelinsovelluksensa, joka kannattaa ladata. Siinä näkyy karttojen ja jonotusaikojen lisäksi myös ruokapaikat, joista pääset tilaamaan ruuan itsellesi jo ennakkoon. Me kävimme lounaalla Vuotavassa noidankattilassa ja sisäänheittäjät ohjeistivat suoraan käyttämään sovellusta. Tilasimme ruuat siis jo jonotuksen aikana, ja kun pääsimme pöytään, kerroimme sovellukselle olevamme paikalla pöydässä numero X. Tämä toimi moitteettomasti kaikissa paikoissa, joissa söimme, ja oli ehdottomasti kätevintä, kun sai tilattua kerralla koko porukan ruuat.

Yritimme skannata Universalin puistolippuja puhelinsovellukseen, mutta se ei oikein toiminut. Universal suosii edelleen paperisia, pieniä lippusia, joissa on viivakoodi. Niiden suojaksi myydään erilaisia muovipussukoilla varustettuja avainkaulanauhoja, jotka ovat toisaalta käteviä matkamuistoja. Päädyin lopulta ostamaan teemaan sopivan Iron Man -kaulanauhan lähikaupasta, jossa se oli huomattavan paljon halvempi kuin Universalin omissa kaupoissa. Sain samalla avainkaulanauhaan kaikki reissun aikana kerääntyneet rintamerkit talteen.

Marvelin Super Hero Land oli myös kieltämättä pettymys. Toki täällä oli parhaat säläkaupat ostaa kaikkea vaatteista figuureihin, ja päädyinkin ostamaan hämmentävän hienon valkoisen Punisher-t-paidan. Mutta koska Marvelin hahmot ovat nyt Disneyn omistuksessa, Universalin teema-alue on selvästi sarjakuvapainotteinen. Elokuvista tuttuja asioita ei täällä niinkään näy, vaikka pongasimme kyllä Spidermanin, joka on edelleen osin Sonyn omistama hahmo.

Universalin puistot tuntuivat sekavilta kenties siksi, että Disneyssä oli paljon selkeitä kokonaisuuksia, jotka oli rakennettu tietyn teeman mukaisesti. Universalissa saattoi olla yksi laite ja heti sen vieressä jotain ihan muuta. Universal myös selvästi keskittyi huvipuistolaitteisiin, mikä oli taas meidän kannaltamme miinus, kun emme niitä oikein harrastaneet. Ainut laite, johon täällä jonotimme, oli Tylypahkan pikajuna.

Oli myös kiinnostavaa huomata, että Disney Worldissä valtaosa turisteista oli amerikkalaisia. Siellä välittyi amerikkalainen kohteliaisuus, mikä puolestaan loi hyväksyvän ja samanhenkisen tunnelman. Universalissa kansainvälisten turistien (erityisesti aasialaisten ja englantilaisten) määrä oli huomattavan iso – eivätkä nämä turistit enää olleetkaan niin kohteliaita, joten tungos ja ohi änkevät ihmiset alkoivat oikeasti ärsyttää ensimmäistä kertaa.

Universal Studios on helposti nähty kahdessa päivässä, joten enempää tänne ei aikaa kannata hassata. Meillekin olisi kaksi päivää riittänyt oikein mainiosti, mutta agenttimme saaman erikoistarjouksen myötä meillä oli lopulta kolme ylimääräistä (ja ilmaista) puistopäivää käytettävissä, mikä oli sinänsä onnekasta, koska myös sairastuneet ehtivät myöhemmin mukaan puistoilemaan.

Tässä vielä Universal Studion kootut Harry Potter -palat videolla teemalla Hyvästi, Harry Potter. Näiden kermakaljojen jälkeen en yhtään rahaa Rowlingin taskuun anna.

Loppukommenttina todettakoon, että olen kaipaillut takaisin Disney Worldiin lähestulkoon joka viikko, mutta Universal on nähty. Tänne ei ole mitään tarvetta tulla takaisin. (Toki esimerkiksi Tokion Universal onkin sitten ihan eri asia, koska siellä on Super Mario -teema-alue…)