Kontturin naiset reissaa vol. 3 järjestyi kuin järjestyikin tänä vuonna. Matkakohteeksi elokuussa 2022 oli valikoitunut Kroatian Dubrovnik kahdestakin syystä: Ensiksikin viikon reissuun sai yhdistettyä niin kaupunki- kuin rantalomankin, eli jotain jokaiselle. Ja toiseksi… Game of Thrones.

Game of Thrones -turismista löytyy ihan oman postaus [linkki] Rautavaltaistuimia ja lohikäärmeitä myöten, mutta tähän ensimmäiseen blogitekstiin olen koostanut joitain yleisiä vinkkejä ja tärppejä teille kanssanörteille, jotka kenties pohditte Dubrovnikia potentiaalisena matkakohteena.

Me teimme viikon matkan Aurinkomatkojen kautta, koska minua laiskotti enkä halunnut säätää hotelli- ja lentovarausten kanssa. Nyt Aurinkomatkat hoiti kaiken. Sovelluksen kautta oli kätevä varata retkiä ja tutustua lomakohteeseen. Heidi Kalmarin ja Kati Kelolan Vastuullisen matkailijan käsikirjan (2009) mukaan Aurinkomatkat ostaa palvelunsa paikallisilta ja suosii hotelleissa perheyrityksiä. Se näkyi meidänkin matkamme aikana.

Yleiset Dubrovnik-vinkit

Ajankohta. Älkää missään nimessä menkö Dubrovnikiin elokuussa. Paikka on silloin täpötäynnä turisteja, kaupungissa järjestetään kesäfestivaalit ja sää on jotain +30 astetta melkein joka päivä. Auringonpalvojat tietenkin nauttivat, mutta minä, joka välttelen aurinkoa ja löträän 50-suojakerrointa jatkuvalla syötöllä joka puolelle, suorastaan kärsin lämpötilasta. Loppuviikosta kognitiiviset kykyni alkoivat heiketä siihen pisteeseen, ettei yksinkertainen päässälaskukaan enää toiminut. Jos nyt saisin päättää, menisin Kroatiaan toukokuussa – korkeintaan kesäkuussa – tai ehkä syyskuussa.

Majoitus. Game of Thronesin mukaan Kuninkaansatamassa asuu miljoona ihmistä. Dubrovnikin Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvassa Vanhassakaupungissa heitä asuu noin 500. Kellään muulla ei ole siihen varaa. Monet vuokraavat asuntojaan turisteille ja tietävät, että turistit ovat valmiita maksamaan sijainnista. Vanhassakaupungissa on siis selvästi kalliimpaa ja jatkuvan turistivirran takia myös äänekkäämpää. Me asuimme Lapadin niemimaalla muutaman kilometrin päässä Vanhastakaupungista ja kuljimme edestakaisin bussilla numero 6, mikä oli varsin kätevää. Huoneistohotellimme Vila Curić oli pieni ja sympaattinen, erittäin siisti, palvelu pelasi ja uima-allaskin oli tarjolla.

Dubrovnik-kortti. Kulkee nimellä Dubrovnik card tai pass – tarkoittaa samaa asiaa. Jos vähänkin mielit kiertää jokusen museon ja kiivetä Vanhankaupungin muureille, kannattaa tämä kortti hankkia. Kortteja on saatavilla yhdelle, kolmelle ja seitsemälle päivälle. Yhden päivän kortti maksaa 250 kunaa – saman hinnan maksat jo pelkästään muurille kiipeämisestä. Me otimme seitsemän päivän kortin, joka maksoi 350 kunaa eli noin 46,60 €. Tähän sisältyi pääsy useampaan museoon, muureille, Lovrijenacin linnoitukseen sekä 10 kerran bussikortti. Lisäksi sillä sai alennusta muun muassa visiitistä Lokrumin saarelle. Game of Thrones –turistille kortin hankinta on ehdoton, koska sillä säästää selvää rahaa. Kroatia siirtyy euroihin vuoden 2023 alusta, joten katsotaan, miten se vaikuttaa hintoihin.

”Kortti” kannattaa ostaa etukäteen netistä [linkki], koska se on puhelimeen ladattava PDF, joka sisältää skannattavan QR-koodin. Jostain syystä sivusto ei Suomessa hyväksynyt luottokorttimaksuani, mutta Kroatiassa sama toimi moitteetta (lienee turvallisuuskysymys). Huomioi myös, että QR-koodin lisäksi sinun pitää hakea fyysinen bussikortti joltain bussilippuja myyvältä taholta, esimerkiksi bussipysäkkien katosten alle piiloutuneista kioskeista. Me ostimme omamme Vanhankaupungin muurien edessä olevalta kioskilta läheltä bussipysäkkejä. (Ja muista ostaessasi ladata PDF heti! Sitä ei lähetetä sähköpostiin erikseen.)

Juomavesi. Kroatian vesi on turvallista juoda, joten kallista pullovettä ei tarvitse ostaa ja raahata edestakaisin. Omaa vesipulloa tietenkin kannattaa kuljettaa mukana, sillä sen saa täytettyä monista Vanhankaupungin suihkulähteistä ilmaiseksi. Vesi on raikasta ja kylmää.

Asiakaspalvelu. Dubrovnik on turistikaupunki ja paikalliset asiakaspalvelijat tuntuvat olevan jo kyllästyneitä siihen. Lähes kaikissa ravintoloissa palvelu pelasi ja henkilökunta oli mukavaa, mutta monissa turisteille suunnatuissa liikkeissä palvelu oli todella nihkeää ainakin aluksi. Muutama kohtelias sana tai kehu kirvoitti kyllä hymyn joidenkin yrmyjen naamalle, mutta tähän kannattaa varautua. Aina on hyvä muistaa kiittää: kroatiaksi ”hvala”. Tippi ravintoloissa on 5–10 % ja sitä kymmentä prossaa me kyllä käytimme, kun palvelu pelasi.

Kaupat

Vanhankaupungin pääkatu Stradun on täynnä turisteille suunnattuja kauppoja, joiden mainoskyltit kuuluttavat ”Official Game of Thrones merchandise” tai ”Hand-made in Croatia”. Ja kyllä, sitä GoT-sälää riittää. Hinnoissa ei ole hirveästi vaihtelua kauppojen välillä, joten kannattaa ennemminkin vertailla, mitä saa ja mistä. Jos kuitenkin haluat kiertää ne pahimmat krääsäkaupat, tässä muutama vinkki.

Algebra-kirjakauppoja on itse asiassa kaksi. Kumpikin sijaitsee pääkatu-Stradunin varrella. Pienempi eli se kaupungin vanhin kirjakauppa tulee vastaan kadun oikealla puolella ensin, hetken päästä suurempi kadun vasemmalla puolella, kun kuljet Stradunia pitkin kohti satamaa. Tarjolla on paljon englanninkielistä kirjallisuutta, mutta hintoihin on laitettu oma pieni lisänsä turisteja ajatellen.

Kävin kummassakin liikkeessä ja isommassa oli oikeasti palvelualtis ja mukava henkilö, jolta yritin kysellä kroatiankielisiä sarjakuvia. Vinkki vitonen: englannin ”comics” yhdistyy heillä vahvasti kioskeissa myytäviin lehtiin, joten kannattaa puhua sarjakuvaromaaneista, niin päästään asiaan. Myyjäkin innostui alun epävarmuuden jälkeen, kun aloin näyttää, että hei, tämäkin on sarjakuva ja tämä. Kroatiaksi kannattaakin käyttää termiä ”grafički roman”. Ostin kaksi, mutta harmittelin hieman jälkikäteen tajutessani, ettei kumpikaan ollut kroatialaisen tekijän tekemiä, vaan käännösteoksia.

Aku Ankan taskukirjoja pongasin sitten kioskeista, mutta nepä olivatkin saksaksi! Jos olisivat olleet kroatiaksi, niin olisin sellaisenkin ostanut.

Little House Art Atelier oli ensimmäinen persoonallinen taidegalleria/kauppa, johon törmäsimme lomamme aikana. Pieni putiikki piiloutuu sivukujalle osoitteeseen Široka ul. 5. Myyjä tekee erilaisia koruja ja taideteoksia yhdistelemällä populaarikulttuuriviittauksia ja arkisia asioita toisiinsa. Ostin täältä todella päheän Star Wars –kaulakorun.

House of the Game [linkki] on ehkä se paras GoT-sälää myyvä liike, koska kyseessä ei ole pelkkä kauppa, vaan myös kokemus. Paikan päällä voit nimittäin pienestä hinnasta pelata Game of Thrones -teemaisia pulmapelejä, kuvauttaa itsesi yhdellä Rautavaltaistuimista, istua lohikäärmeen selkään ja pukeutua vaikka White Walkeriksi. Pääsylippu kokemukseen taisi olla 75 kunaa henkilöltä, mutta me pääsimme neljästään perhelipulla, joka kustansi 150 kunaa eli 20 €. Paikka löytyy Vanhastakaupungista osoitteesta Ul. od Puča 12.

Tekeminen

Vanhankaupungin muurit on yksi Dubrovnikin isoimpia turistikohteita. Ja kyllä, sinne nouseminen on sen arvoista. Vajaa kahden kilometrin pituinen muuri kiertää Vanhankaupungin ympäri ja sieltä on upeat näköalat oranssien kattojen peittämään kaupunkiin ja kauemmas merelle. Pääsymaksu on sen 250 kunaa, mutta Dubrovnik-passille pääset kipuamaan ylös ilmaiseksi.

Ota mukaan vesipullo ja nouse muureille joko heti aikaisin aamulla tai vasta neljän jälkeen iltapäivällä: silloin lämpötila on melko siedettävä. Muurilla on kolmekin pientä baaria, jonne voi pysähtyä lepäämään ja ostamaan virvokkeita niin halutessaan. Reitti on paikoin kahden ihmisen levyinen, paikoin kunnon tasanne.

Muurille on kolme nousupaikkaa: yksi pääportin eli Pile-gaten vierestä ja kaksi vanhan sataman kummaltakin reunalta. Voit siis kulkea muuria pitkin vain osan matkasta ja palata takaisin maankamaralle. Jos kuitenkin haluat nähdä vain Game of Thronesissa käytetyn Minčeta-tornin, kannattaa muurille nousta sataman St. Lukan tornin vierestä. Muuri on nimittäin yksisuuntainen: sitä kierretään vastapäivään, mikä selvisi meille vasta kun olimme noussee Pile-portin vierestä ylös. Muuten olisimme piipahtaneet vain Minčeta-tornilla. Jouduimme kuitenkin kiertämään koko muurin, mikä ei toisaalta harmittanut, koska se oli hieno kokemus. Meillä meni kierroksessa lepo- ja kuvaustaukoineen puolisentoista tuntia.

Game of Thrones -kierros

Dubrovnikin matkailu ottaa kaiken ilon irti Game of Thrones -turismista ja ihan syystä. Kaupungissa on useita paikallisia toimijoita, jotka järjestävät erilaisia kävely- ja bussikierroksia, joissa turistit pääsevät tutustumaan kaupungin sisällä ja ulkopuolella sijaitseviin kuvauspaikkoihin. Ihan jo pelkästään googlettamalla tulee useampi paikallinen yritys vastaan. Tarjolla on parista tunnista koko päivän kattaviin kierroksiin, joissa käydään myös esimerkiksi Lokrumin saarella. Kannattaa katsoa, mikä tuntuu keston ja hinnan puolesta omalta ja mitä kierrokseen sisältyy. Joillain kierroksilla hintaan on laskettu mukaan esimerkiksi pääsymaksut muurille ja Lovrijenacin linnoitukseen. Jos sinulla on Dubrovnik-passi, maksat tällöin periaatteessa ylimääräistä, koska pääsisit osaan kohteista ilmaiseksi sisään.

Vaikka kuvauspaikoilla voi vierailla ihan omatoimisesti, suosittelen lämpimästi ottamaan jonkinlaisen opastetun kierroksen. Monet oppaat ovat itse olleet mukana kuvauksissa extroina tai avustajina ja osaavat siksi kertoa paljon nippelitietoa ja anekdootteja, joista katsojilla ei muuten olisi mitään haisua. Heillä on myös mukana lehtiöllinen sarjasta napattuja kuvakaappauksia, joiden avulla he demonstroivat, mitä kohtauksia missäkin paikassa on kuvattu.

Meillä oli kolmisen tuntia kestänyt King’s Landing Extended Tour [linkki], joka maksoi 49 € per naama. Ryhmäkoko oli maksimissaan yhdeksän ja meitä osallistui klo 16 alkaneeseen kierrokseen me neljä ja brittiläinen pariskunta. Paikallisella oppaalla oli siis reilusti aikaa jutella kaikkien kanssa ja muodostaa rento ilmapiiri. Ottaen huomioon, että porukassa oli kipeitä polvia ja rankasta liikunnasta tulevaa hengenahdistusta, selvisimme kaikki kunnialla muun muassa Lovrijenacin linnoituksen huipulle. Oppaamme Vlaho oli mahtava ja ymmärtäväinen, ja antoi meidän pitää runsaasti taukoja.

Tässä erillisessä Game of Thrones -postauksessa [linkki] kerron kierroksestamme ja muista kokemuksistamme tarkemmin.

Risteily purjelaivalla. Dubrovnikissa on peräti kaksi vanhan karaka-aluksen replikaa, joilla on mahdollista päästä purjehtimaan. 1500-luvun itsenäisen Dubrovnikin kaupunkivaltion ajoilta peräisin olevat purret risteilevät tyypillisesti Gružin satamasta Lapadin niemimaan ympäri Vanhankaupungin satamaan. Risteilyillä voi olla erilaisia teemoja (Game of Thrones mainittu) ja ruokatarjoiluja.

Meidänkin suunnitelmiin kuului alun perin tehdä Game of Thrones -risteily, mutta halusimme hyödyntää mahdollisuuden käydä päiväretkillä Kroatian naapurivaltioissa, joten se jäi tekemättä. Tällaista purjelaivaintoilijaa se hieman harmitti, mutta joku toinen kerta sitten. Risteily ei paljoa kukkaroa kevennä, joten kannattaa vilkaista, voisiko se olla mukava kokemus. Karakaristeilyistä löydät lisätietoa tästä linkistä [linkki].

Syöminen

Myös ruokaintoilijalle löytyy Dubrovnikista kokemuksia. Ruokakulttuurissa on selvästi Italian vaikutuksia, mikä näkyy pasta- ja risottoannoksissa. Myös kalaa kannattaa ehdottomasti kokeilla eri muodoissaan. Paikallinen erikoisuus on kuitenkin mustekalan musteella värjätty risotto.

Maistelin mustaa risottoa Nico’s Trattoriassa [linkki]. Muste ei maistu ollenkaan, mutta mukana oli myös sitä mustekalaa itseään, joka pahimmoilleen maistuu ja tuntuu kumilta, mutta tämä oli kypsytetty juuri oikein. Parmesaani kruunasi annoksen. Ulkonäkö ei ole se kaikista viehättävin, mutta suosittelen kokeilemaan.

Muita ravintolasuosituksia on bosnialaista ruokaa tarjoava Taj Mahal [linkki], jonne kannattaa tehdä pöytävaraus. Michelin-tähden tänä vuonna saanut ravintola on todella suosittu ja syystä.

Erinomaista pitsaa saat oppaamme suosittelemasta Pizzeria Castrosta, joka sijaitsee lähellä jesuiittaportaita eli nykyisin tunnetummin ”Walk of Shamea”. Lapadissa Sunset Beachille vievällä kävelykadulla sijaitseva Tutto Bene tarjoaa myös varsin hyvää pitsaa. Tutto Benellä on myös toinen toimipiste Vanhassakaupungissa.

Samalla Lapadin kävelykadulla on erinomainen naisten omistama texmex-paikka Chihuahua Cantina Mexicana [linkki], josta myös kannattaa varata pöytä ennakkoon. Siellä on todella loistava palvelu ja humoristinen henkilökunta, jota tippaa mielellään.

Vanhassakaupungissa on kaksikin karkkikauppaa, joita on hankala kiertää kaukaa. Stradun 11:ssä sijaitseva Pirate Candy Shop ja Ul. Između Polača 22:sta löytyvä Captain Candy. Merirosvoteemaisissa liikkeissä karkit ovat valtavissa tynnyreissä ja aarrearkuissa. Mikä tekee paikasta erityisen, on karkkien koko. Kuvassa olevien macaron-karamellien päällä olevat pihdit ovat ne normipihdit, joilla poimit piirakoita paistopisteestä. Karkit ovat siis aivan hervottomia (ja todella sokerisia). Hinta oli 28 kunaa eli noin 3,70 € / 100 g.

Kroatiassa (ja myös Montenegrossa) oli todella valtava jäätelömakuvalikoima. Ja mikä parasta, monet maut olivat maidottomia eli sopivat sekä maitoa vältteleville että vegaaneilla. Meidän, ja monen muunkin lemppari jonosta päätellen, oli Vanhassakaupungissa lähellä Onofrio-suihkulähdettä sijaitseva Gelateria (Sladoledarna) Dubrovnik. Nuoret myyjäpojat alkoivat jo tunnistaa meidät ja kyselivät suomeksi ”kuppiin?”. Palvelu pelasi erinomaisesti.

Päiväreissut

Dubrovnik sijaitsee Kroatian valtiosta erillisenä saarekkeena. Vasta kuluvana vuonna 2022 avautui pitkä silta, joka yhdistää Dubrovnikin alueen Kroatiaan ilman, että maan kansalainen joutuisi kaivelemaan passiaan Bosnia-Hertsegovinan rajalla matkustaessaan esimerkiksi pääkaupunkiinsa. Dubrovnikin sijainti mahdollistaa kuitenkin kätevät päivämatkat lähimpiin naapurivaltioihin eli Bosnia-Hertsegovinaan ja Montenegroon.

Myös Dubrovnikin edustalla oleva saaristo on monien retkien kohteena. Me teimme kolme päiväretkeä: yhden omatoimisesti, kaksi Aurinkomatkojen järjestämänä.

Lokrum

Lokrumin saari Dubrovnikin edustalla on monen suosima päiväretkikohde. Saarella on kasvitieteellinen puutarha, jossa käyskentelee lukuisia riikinkukkoja, keskiaikainen benediktiiniluostari, jossa kuvattiin Game of Thronesia, linnoitus ja pieni ”kuollut meri”.

Lokrumia mainostetaan lepohetkeksi kaupungin vilinästä. Me kävimme siellä sunnuntaina, mikä oli kenties väärä päivä, mutta olin kieltämättä hieman pettynyt. Rauhaisan luonnonpuiston sijaan polulla vastaan tulee heti kättelyssä kirjaimellinen baari, joka myy kylmiä juomia ja välipaloja, ja luukuttaa pop-musiikkia. Saarella on useitakin ravintoloita, joista voi ostaa syötävää, mutta samalla se vie paikan viehätystä pois. Olisi kenties pitänyt kävellä saaren rauhaisampaan päähän.

Lokrumin kivisillä rannoilla on useita uimapaikkoja ja monille kallioille on pultattu kiinni tikkaat, joiden avulla merestä pääsee ylös. Suosituimmilla paikoilla on myös kankaiset sermit vaatteiden vaihtoon ja vessojakin löytyy.

Benediktiiniluostarin Game of Thrones -näyttely oli kovin pienimuotoinen ja huonosti opastettu (menimme sisään takaovesta), mutta Rautavaltaistuin oli kieltämättä tyylikäs. Jonoa muodostui yllättävän vähän ja turistit ottivat hyvin muut paikallaolijat huomioon.

Lokrumin saarelle pääsee lautalla, joka lähtee Vanhankaupungin satamasta. Lippuja myydään siinä satamassa ja edestakainen matka, johon kuuluu myös pääsylippu saarelle, maksaa 200 kunaa. Jos sinulla on Dubrovnik-kortti, saat 30 %:n alennuksen.

Bosnia-Hertsegovina

Päiväretki Bosnia-Hertsegovinaan suuntautuu useimmiten Mostarin kaupunkiin. Muslimien perustaman kaupungin tunnetuin maamerkki on vanhassakaupungissa sijaitseva, alun perin vuonna 1566 rakennettu Stari most -sillta. Neretvajoen ylittävä silta tuhoutui Bosnian sodassa 1990-luvulla ja se rakennettiin uudelleen 2000-luvun alkupuolella. Nykyisin silta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Kaupunki on edelleen jakautunut kahtia kristittyjen ja muslimien kesken. Islaminuskon vaikutteet näkyvät moskeijoissa ja kuuluvat rukouskutsuissa. Pyörähdimme vanhankaupungin basaareissa ahdistumassa turistimassoista, kuljimme Stari mostin yli ja hengähdimme hetken hiljaisessa bosnialaisessa ravintolassa.

Paikalliset pitävät kaupunkia yhtenä kuumimmista paikoista ikinä enkä voi sanoa olevani eri mieltä. Lämpö oli tukahduttavaa ja välillä täytyi käydä basaarin putiikeissa ihan vain viilentelemässä oloa tuulettimien luona. Näin päädyin jäämään suustani kiinni yhden myyjän kanssa, joka paljastui HIM ja The Rasmus -faniksi ja halusi matkustaa viileään Suomeen. Ostin häneltä kaksi perinteistä lasista tehtyä turkkilaista teekuppia sokerikansineen ja asetteineen, ja maksoin niistä huokeat kahdeksan euroa. Tee- ja kahvisetit ovat basaarialueella hyvin edustettuina ja mielestäni kiinnostavimpia ostoskohteita. Myös arabialaisia lamppuja löytyy. (Kannattaa hieroa omaansa ennen ostamista. Tajusin sen vasta kotona enkä tietenkään ollut valinnut Aladdinin taikalamppua.)

Bosniassa on oma raha, markka, joka vastaa euroissa 50:ttä senttiä. Eli 2 markkaa tekee yhden euron. Käytännössä joka paikassa kävi euro ja monet halusivat maksun mieluummin euroina. Mutta korttimaksu onnistuu vain harvoissa paikoissa.

Matkoihin ja rajan ylitykseen varatun ajan takia meillä oli loppujen lopuksi käytössämme vajaa kolme tuntia tutustua Mostarin vanhaankaupunkiin. Pieni kiire tuntui koko ajan olevan päällä. Jos vain mahdollista, suosittelen omatoimista reissua paikan päälle: silloin päätät itse aikatauluistasi. Rajanylityksessä ei meillä mennyt kauaa ja passiin tuli ihan oikea leimakin.

Montenegro

Toisen päiväretkemme teimme Montenegron Kotorin ja Budvan kaupunkeihin. Ja täytyy sanoa, että ihastuin Kotoriin aivan täysin. Kaupunki sijaitsee Kotorinlahden suojaisessa pohjukassa ja sinne pääsee koko lahden kiertävää tietä pitkin. Vuorten juurella sijaitseva kolmionmuotoinen Vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Sen muurit pienine linnoituksineen kohoavat korkealle vuorelle ja niitä pitkin pääsee kävelemään esimerkiksi vuoren rinteeseen sijoitettuun kirkkoon.

400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua perustettu Kotor on myös kirjaimellisesti kissojen kaupunki: sen asukkaat ovat ottaneet tehtäväkseen loukuttaa kaikki villikissat, leikkauttaa ne ja ruokkia niitä kollektiivisesti. Monen kaupan edustalla on pieni ruokakippo. Kesyt kissat jopa hyppäävät turistien syliin.

Teen Kotorista ihan oman blogipostauksen, koska haluan sanoa siitä niin paljon enemmän kuvien kera sekä esitellä huimaa kilometrin korkeuteen nousevaa serpentiinitietä.

Samalla retkellä kävimme myös Budvan kaupungissa, mutta se on nimenomaan rantalomakohde ja siltä se tuntuikin: täyteenahdetulta turistirysältä. Siellä ei huvittanut oikean viipyillä edes vanhassakaupungissa.

Loppufiilikset reissun jälkeen

Viikon reissu meni todella mukavasti. Siinä ajassa ehti nähdä ja kokea, mutta myös hengittää. Näin jälkikäteen ajateltuna mikään ei jäänyt Dubrovnikissa harmittamaan. Eli mikään ei jäänyt kaivelemaan niin pahasti, että kaupunkiin olisi päästävä takaisin.

Kroatiaan kyllä haluan joskus palata. Mutta silloin haluan matkustaa sisämaan vihreisiin kansallispuistoihin patikoimaan.