Kirjaturismia Jyväskylässä: Harjukaupungin salakäytävät

(Teksti julkaistu alun perin Akateemisen ja populaarin välimaastossa -blogissani 26.8.2018 [linkki]. Tässä siitä päivitetty versio.)

Kun Pasi Ilmari Jääskeläisen Jyväskylään sijoittuva romaani Harjukaupungin salakäytävät ilmestyi vuonna 2010, Jyväskylän kaupunki otti pahimman hypen aikana kirjaturismin haltuunsa ja järjesti parin kesän verran kirjan tapahtumapaikkoja seurailevia kaupunkikierroksia. En jostain syystä saanut koskaan aikaiseksi osallistua niihin, mikä jäi harmittamaan, sillä kirjaturismi on parasta ikinä.

Harjukaupungin salakäytävät -teoksesta on olemassa kaksi eri painosta, joissa on erilainen lopetus!

Kesällä 2017 pidin ulkomailta tulleille kesävaihtareille Suomen nykykirjallisuuden intensiivikurssia Jyväskylän yliopistossa. Eri puolilta Eurooppaa kotoisin olevat vaihto-opiskelijat olivat opiskelleet suomea omissa yliopistoissaan ja tulivat Suomeen parantamaan kielitaitoaan ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Halusin tietenkin esitellä heille suomikummaa, maagista realismia ja reaalifantasiaa, joten keksin järjestää heille vapaaehtoiseksi oheistoiminnaksi Jääskeläisen romaania mukailevan Maagisen kaupunkikierroksen.

Tulostin Jyväskylän keskustan kartan (kuva alla), merkitsin siihen romaanissa mainitut paikat ja kopioin niiden oheen otteita romaanista, jota olimme käsitelleet aiemmin luennolla. Yksi opiskelijoista oli lukenut romaanin tapaamista ennen omalla äidinkielellään ja oli jo innoissaan suunnitellut tekevänsä kierroksen itsenäisesti.

Meillä meni kierroksessa vajaa pari tuntia, kun kävelimme rauhalliseen tahtiin, nautimme Tourujoen luontopolusta ja pysähdyimme lukemaan romaanikatkelmia olennaisiin tapahtumapaikkoihin. Kierroksen jälkeen monet opiskelijat päätyivät etsimään romaanista omaa suomenkielistä kappalettaan.

Jyväskylän karttapalvelun [linkki] äärimmäisen kätevä pohja. Tässä järjestyksessä kuljimme reitin.

Mistä reitissä on siis kyse?

Tarinassa esiintyy fiktiivinen teos nimeltä Elokuvallinen elämänopas, jonka mukaan tietyt paikat ovat elokuvallisia eli niistä säteilee niin sanottuja merkityksellisyyshiukkasia:

On paikkoja – huoneita, taloja, katuja, maisemia, kaupunginosia, kaupunkeja – jotka arkisessa epäesteettisyydessään turruttavat ihmisen niin, ettei hän osaa edes kuvitella tekevänsä mitään cinemaattista. Toisaalta joissakin paikoissa tuntuu luontevalta ellei jopa välttämättömältä ylittää arkiminänsä rajat ajatuksissa, puheissa ja teoissa. Niihin on kerääntynyt erityisen paljon merkityksellisyyshiukkasia.

(Jääskeläinen 2010, 89.)

Tässä siis vinkkinä erityisesti kesällä Jyväskylään saapuville turisteille: nappaa mukaasi Harjukaupungin salakäytävät ja tee oheinen Maaginen kaupunkikierros Kerttu Karan tapaan. Etsi M-hiukkaskeskittymiä ja heittäydy cinemaattiseksi!

Tourujokilaakso: Näkymä Kinakujan sillalta kesällä 2017.

Katujen ja teiden lisäksi kaupungeilla on omat polkunsa, joihin kannattaa tutustua Jyväskylässäkin. M-hiukkaspitoisuudet vaihtelevat eri poluilla ja saman polun eri kohdissa. Edellä olen kuvaillut Tourujoen länsipuolta, jonka läpi kulkee 1995 rakennettu luontopolku. Aiemmin vaarallisena pidetty jokilaakso on kesytetty ympäristöystävälliseksi, mutta polkuja löytyy myös joen itäpuolelta. Yksi alkaa heti Kinakujan sillan kulmalta ja päättyy paperitehtaan aidan läheisyyteen. 

(Jääskeläinen 2010, 96 – 97.)
Tourujoen luontopolku kesällä 2017.
Tourujokilaakso: Paperitehtaan höyryputki kesällä 2017.

Tourujoen itäpuolisen polun varrella maasta nousee paperitehtaan höyryputki. Sen ei voi sanoa olevan erityisen romanttinen tai kaunis. Koska paikassa kuitenkin yhdistyvät hätkähdyttävällä tavalla luonnon elementit ja teknologia, siinä on tiettyä unenomaista jännitettä, jota käsittelen lisää luvussa 8. Mainittakoon, että putken läheisyydessä sijaitsee sisäänkäynti yhteen Jyväskylän lukuisista salakäytävistä. [ – – ] Niihin menemistä kannattaa välttää mm. sortuma- ja eksymisvaaran sekä vaarallisen korkeaksi kohoavan M-hiukkassäteilyn vuoksi. 

(Jääskeläinen 2010, 97 – 98.) 
Puistokadun Goodyear-rengasmainos kesällä 2017. Tämä löytyy edelleen, vaikka Puistokahdun lehmuksista monet on kaadettu.

Lähde liikkeelle Kankaankadulta siten, että vanha hautausmaa on vasemmalla puolella ja Taulumäen kirkko mäen takana oikealla. Käänny Puistokadulle ja kulje etelään kohti keskustaa. Vanhan hautausmaan muuri jää vasemmalle. Kävele kadun vasenta puolta. Pidä katse suunnattuna eteenpäin, mutta tarkkaile samalla kadun oikeaa puolta. Pysähdy, kun huomaat talon, jonka seinään on maalattu suuri Goodyearin rengasmainos. Liiku varovasti eri suuntiin parin metrin säteellä, kunnes tunnet kokemuksesi ajasta, paikasta ja itsestäsi alkavan tihentyä. 

(Jääskeläinen 2010, 89 – 90.)
Sokoksen kosmetiikkaosasto kesällä 2017. Sisustukseltaan muuttunut, edelleen täynnä parfyymihuuruja.

Osastolla leijuu huumaavia parfyymihuuruja, jotka yhdessä myyjättärien huolitellun kauneuden ja epätodellista tunnelmaa luovan valaistuksen kanssa voivat sekoittaa paikalle sattuneen miehen pään. Sokoksen kosmetiikkaosasto onkin eräänlainen urbaani seireenien saari, maagisuudessaan pelottava, houkutteleva ja monenlaisia haluja nostattava. 

(Jääskeläinen 2010, 65.)
Kirkkopuiston kioski kesällä 2017. Remontissa ollut kioski sai laajan lisäosan syksyllä 2021 [linkki], kun sen oheen avautui Kirkkopuiston Bistro.

Maaginen kaupunkiopas kuvailee Kirkkopuistoa näin: Tässä korttelin kokoisessa Jyväskylän keskuspuistossa sijaitsee 1880 valmistunut goottityylinen kirkko, kioskirakennus, vanha kytkinasema sekä erilaisia muistomerkkejä. Erityisesti vuonna 1954 rakennettu kioski säteilee ympäristöönsä M-hiukkasia, jotka tihentävät lähistöllä oleilevien ihmisten elämäntunnetta. Kirkkopuisto onkin rakastavaisten keskuudessa suosittu kohtaamispaikka. 

(Jääskeläinen 2010, 207.)
Harjun eli Neron portaat kesän 2017 kukkaloistossa.

Portaiden M-hiukkaspitoisuus vaihtelee eri päivinä, mutta arkisimmillaankin ne tarjoavat kelpo näyttämön elämää suuremmille kohtaamisilleja eroille. Portaiden yhteydessä tiettävästi myös sijaitsee sisäänkäynti Jyväskylän salakäytäviin. (Katso liite 3.) Sitä on vaikea havaita, eikä salakäytäviin menemistä yleensäkään voi moninaisten riskien vuoksi kenellekään suositella. 

(Jääskeläinen 2010, 135.)
Lounaispuisto ja pojanpäinen karuselli vuonna 2017 – ja siellä ne ovat edelleen.

Puistossa on myös lasten leikkikenttä ja uudempien laitteiden joukossa erikoinen vanha, pojanpäinen karuselli, joka on säilynyt vuosikymmenten läpi nykypäivään saakka. Lounaispuistossa on oma erityinen tunnelmansa ja sen merkityksellisyyshiukkassäteily on voimakasta. Sen alla kulkeekin useita salakäytäviä, jotka nousevat lähelle pintaa ja risteävät juuri karusellin alapuolella. 

(Jääskeläinen 2010, 235.)
Wivi Lönnin talo kesällä 2017.

Jyväskylässä on säilynyt joitakin erityisen cinemaattisia rakennuksia, joista kaikkein M-hiukkaspitoisin on arkkitehti Wivi Lönnin itselleen suunnittelema kaupunkihuvila. Se valmistui erillisine piharakennuksineen vuonna 1911. [- -] Lukuisat Jyväskylän salakäytävistä johtavat Wivi Lönnin talon pihamaalle tai rakennuksen perustuksiin. Tästä syystä M-hiukkassäteily kohoaakin talossa huomattavan korkeisiin lukemiin. 

(Jääskeläinen 2010, 272.)

*****
Eri puolella Suomea järjestetään elämyksellisiä Dekkariseikkailuja [linkki], joissa kuljetaan romaanien tapahtumien mukana ja seurataan juonta. Mutta tuleeko mieleen muita mahdollisia kirjaturismille otollisia paikkakuntia ja teoksia? Harjukaupungin salakäytävien lisäksi vaihtarit innostuivat muun muassa Salla Simukan Lumikki-trilogiasta, jonka ensimmäinen osa sijoittuu Tampereelle. Olisiko seuraava projektini siis Tampereella? Sinnehän sijoittuu myös JP Ahosen Perkeros-sarjakuvaromaani…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s