Katja suosittelee: kolmen ässän Reykjavík-tärpit

Kun laitoksellemme myönnettiin yliopiston ensimmäinen Excellence in Teaching -palkinto keväällä 2022, Movi went Reykjavík.

Pitkän syyskuisen viikonlopun aikana ehti nähdä vain vilauksen Islantia ja nurkan Reykjavíkia, mutta pieni ja sympaattinen pääkaupunki valloitti silti sydämeni ja meni heittämällä lempikaupunkieni TOP3:een (sorry, Lontoo). Tämän pienen visiitin perusteella ajattelin listata kolmen ässän verran suosituksia Reykjavíkiin eli syö, shoppaile ja sivisty.

SYÖ

…jäätelöä. Islantilaiset rakastavat jäätelöä. Sitä kannattaa testata ihan useampaankin otteeseen. Mikään ei estä esimerkiksi ottamasta toista aamiaista (”We had one yes, but what about second breakfast?”) jäätelömuodossa, kuten me teimme opekollegani Miian kanssa Café Lokissa [linkki].

Café Lokin yläkerran tyylikäs ja teemaan sopiva seinämaalaus.

Café Lokin erikoisuus on ruisleipäjäätelö.

Luit oikein.

Ruisleipäjäätelö.

Islantilainen ruisleipä on makeahko, miltei kakkumainen koostumukseltaan, joten yhdistelmä ei ole mitenkään älytön. Sitäpaitsi combo oli hämmentävän toimiva!

Poikkileikkaus ruisleipäjäätelöannoksesta. Päällä kermavaahtoa ja raparperikastiketta.

Café Lokista saa myös ihan kunnon lounasta. Paikka löytyy aivan Hallgrímskirkjan kulmalta.

Reykjavíkin satamaniemestä osoitteesta Hólmaslóð 4 löytyy OmNom-suklaasta tuttu tehtaanmyymälä, jossa on myös jäätelöpuoti. Jäätelöjä on kahtakin kokoa (tuo kuvassa oleva oli se pienempi) ja kaikenmoisilla koristeilla. Sisällä on minimaalisesti istumapaikkoja, mutta pihalla on tarjolla kesäsäihin sopivia pöytiä ja tuoleja. Meidän visiittimme aikana syyskuu alkoi olla jo hieman tuulinen , joten jätski nautittiin pikaisesti sisätiloissa. Myymälästä voi ostaa myös klassisia OmNom-suklaalevyjä, jotka ovat hieman halvempia kuin turistimyymälöissä, mutta kalliimpia kuin ruokakaupoissa. Pakkausten ulkoasu on todella tyylikäs ja selkeää tuliaispotentiaalia.

…hodari. Jos kaivelet Internetin syvyyksistä islantilaisia erikoisuuksia ja ruokasuosituksia, vastaasi tulee taatusti hot dog. Reykjavíkissa on hyvin vahva hodarikulttuuri, joka lienee amerikkalaisten sotilaiden peruja. Kuuluisin hodariketju on Bæjarins Beztu Pylsur [linkki]. Kojuja löytyy useampia Reykjavíkista ja pari myös Keflavíkista. Minä pyörähdin Tryggvagatan kioskilla.

Se kuuluisa hodari ja hodarikoju. (Kuva: Miia)

Klassikkohodari pitää ottaa ”kaikilla mausteilla” eli siihen tulee makkaran lisäksi sipulia, sipulirouhetta, majoneesia ja sinappia. Se maksaa euroissa noin vitosen ja on sellainen kelpo välipala, mutta ei mikään vatsan täyttävä lounas. Makkara on valitettavasti sekasyöjille suunnattu eli hodarista ei ole tarjolla kasvisversiota.

Penisvohveli penismuseossa.

…penisvohveli. Samalla kun käy sivistämässä itseään (ks. alla) maailman ainoassa fallologisessa museossa, voi jäädä hetkeksi kahvilaan istuskelemaan ja nauttimaan paikallisista vohveleista, jotka ovat tietenkin peniksen mallisia. Vohveleita löytyy niin suolaiseen kuin makeaan nälkään. Tämä banaani-kookos-kinuski-teos jäätelöllä (kyllä, söin sinä päivänä jäätelöä kolmeen otteeseen) oli parasta vohvelia hetkeen.

Reykjavíkin ranuja saat osoitteessa Vitastígur 10.

…ranskalaisia. Minun piti alun perin testata paikallinen fish & chips, mutta yritys jäi puolitiehen. Ranuja kuitenkin pääsin maistelemaan Miian saamien vahvojen suositusten perusteella Reykjavík Chipsissä [linkki] eivätkä ne missään nimessä olleet huonoja. Nörtin on ehdottomasti otettava kyytiläiseksi valkosipulidippi nimeltä Buffy.

Paikasta saa myös hampurilaisia ja pirtelöitä.

SHOPPAILE

…Reykjavíkin nörteimmässä kaupassa.

Tehdään heti alkuun yksi asia selväksi: nörttikauppa Nexuksia [linkki] löytyy Reykjavíkista oikeastaan kaksi. Toinen, se pienempi ja lähempänä keskustaa, sijaitsee ostoskeskus Kringlanissa.

Älä mene sinne.

Se kunnon nörttiparatiisi eli jättimäinen Nexus löytyy Glæsibær-nimisestä ostoskeskuksesta, jonne onkin sitten hieman pidempi matka talsia. Se matka oli pienoinen kokemus, mutta kaikki unohtui, kun pääsimme itse kauppaan. (Ostarin edessä on bussipysäkki, joten kannattaa selvittää, mitkä bussit menevät siitä ohi. Me emme tajunneet tätä, joten Katja joutui soittamaan islantilaisen taksin kirjakasseilleen ja kiroilemaan, että tietenkin paikannimessä on sellaisia kirjaimia, joita ei osaa lausua.)

Hyllyittäin pelejä, kirjoja, sarjiksia, leluja, figuja, larppikamppeita ja ties sun mitä muuta nörtti nyt pystyykään kuvittelemaan. Takana on vielä iso huone jättimäisine pöytineen, jonne paikalliset nörtit pääsevät levittelemään sotajoukkojaan. Paikka on painii samassa sarjassa Norjan Outlandin ja Englannin Forbidden Planetin kanssa eikä ole heti häviämässä.

Nexus on pieni nörttitaivas.

Hintataso on islantilainen eli melkoisen hulppea. Kannattaakin ostaa sitä, mitä ei ihan helpolla saa netistä tilattua. Valtaosa fantasia- ja scifikirjallisuudesta esimerkiksi on englanniksi, koska pienellä kielialueella kääntäminen ei ole aina taloudellisesti kovin kannattavaa. Itse menin aivan pähkinöiksi, kun myöhäisteinivuosina rakastamiani W.I.T.C.H.-sarjakuvia löytyi albumeina enemmän kuin ne 10 suomennettua Aikakirjaa.

…paikallisessa goottikaupassa. Löysimme Rokk & Rómantíkin ihan vahingossa, kun etsimme Reykjavík Chipsiä. Pieni putiikki löytyy ihan ranupaikan viereisestä korttelista. Täällä sisäinen goottisielusi lepää ja voit tuoda tuliaisiksi kaikkea pääkalloaiheista ja synkkää. Tarjolla on niin vaatteita, koruja kuin kodintarvikkeitakin.

Rokkia ja romantiikkaa Reykjavíkissa.

…Hugleikur Dagsson -sälää. Islantilaisten lahja mustalle huumorille on Suomessakin tuttu nimi. Jos et viihdy perinteisissä turistikamaa myyvissä kaupoissa, mutta haluat ostaa jotain islantilaista, kannattaa piipahtaa Rammagerdinissä [linkki]. Liikkeestä löydät käsityötuotteita ja muun muassa sitä Dagsson-aiheista tavaraa mukeista t-paitoihin ja sukkiin. Kyllä nyt yhdet paholaisnaurua nauravat kissasukat matkalaukkuun mahtuvat. Rammagerdinin löytää osoitteesta Skólavörðustígur 12.

…islantilainen villapaita. Islantilaiset villapaidat ovat arvostettuja ja syystä. Paikallisten lampaiden villa eroaa kestävyydellään ja lämmittävyydellään muiden lampaiden villoista. Villapaitojen kanssa kannattaa olla tarkka siinä, että tuote on tehty Islannissa eikä pelkästään islantilaisista villoista. Yksi parhaimpia kauppoja on Rammagerdinin kanssa samalta kadulta löytyvä The Handknitting Association of Iceland eli Handprjónasambandið [linkki] (Skólavörðustígur 19). Täältä kannattaa myös ostaa lankoja! Peruspaitojen hinnat hipovat helposti kahtasataa euroa, joten tähän kannattaa varautua. Omani oli halvempi huolimatta hupusta ja vetoketjusta, mutta se oli selvästi tehty koneella eikä käsin.

SIVISTY

…fallosmuseossa.

Maailman ainut penismuseo eli viralliselta titteliltään Islannin fallosmuseo (islanniksi Hið íslenzka reðasafn) [linkki] on rehtorina toimineen historioitsija Sigurður Hjartarsonin keräilyharrastuksesta alkanut luonnontieteellinen kokoelma nisäkkäiden säilöttyjä peniksiä. Mukana on myös kulttuurihistoriallisia esineitä ja taidetta.

Museo on suhteellisen pieni kooltaan, mutta kun on muutaman purkkiin säilötyn nisäkkään peniksen nähnyt, ne alkavat jo vilistä silmissä. Kulttuurihistoriallinen puoli oli se kiinnostavin alue. Pääsymaksu on 2200 islannin kruunua eli reilu 15 euroa. Museossa on erinomainen kahvila ja tsekkaamisen arvoinen museokauppa. Täältä kannattaa ostaa ne postikortit ja tuliaistikkarit.

Toinen paikallinen museoerikoisuus on Punk-museo (Bankastræti 2), jonka kuulee ennen kuin näkee. Siellä emme valitettavasti ehtineet piipahtaa.

Punk-museon tunnistaa äänestä.

Seuraavalla visiitillä haluan myös sataman lähellä olevaan valasmuseoon [linkki], jota kehuttiin kovasti eikä pelkästään lapsia ajatellen. Se löytyy osoitteesta Fiskislóð 23 – 25.

Priden kunniaksi katuun maalatusta Rainbow Streetistä (Skólavörðustígur 101) on nyt tullut pysyvä osa Reykjavíkin katutaidetta. (Kuva: Miia)

…katutaiteella. Reykjavík on kuuluisa katutaiteestaan, johon törmää keskustassa vähän joka nurkalla. Se on yksi pääsyy, miksi ihastuin kaupunkiin: persoonalliset muraalit paikoissa, joissa niitä ei oleta näkevänsä. Koska Islannissa ei oikeastaan ole puita, valtaosa taloista on aika kolhon näköisiä betonikolosseja. Ei ihmekään, että niihin kaivataan värejä.

Tämä kuva on yksi omia suosikkejani. Siinä kiteytyy Reykjvíkin tunnelma. (Tämän löydät ostoskatu Laugavegurin ja Klappastígurin risteyksestä.)
Olisi pitänyt pysähtyä katsomaan tarkemmin taiteilijoiden signeerauksia, jotta tietäisi, kehen viittaa.
Tämä löytyy satamasta, läheltä OmNomin tehdasta.

Seuraavan kerran lähden Islantiin ajan kanssa vähintään viikoksi, otan reissuseuraksi vakkaritiimini, vuokraamme auton ja lähdemme metsästämään kuvauspaikkoja, patikoimaan huikeissa maisemissa ja kenties myös pongaamaan valaita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s