Islannin luonto on poikkeuksellinen, hämmentävä ja henkeäsalpaava – mitään turhia liioittelematta. Pidennetyn viikonlopun aikana emme ehtineet nähdä siitä kuin esinäytöksen, mutta jo se riitti vakuuttamaan, että tänne on tultava takaisin. Jos et mitään muuta ehdi tehdä, niin päiväretken mittainen Kultainen kierros (Golden Circle) on se tyypillisin turisteille suositeltu kokemus. Siellä pääset katsomaan pähkinänkuoressa palaa Islannin luonnosta ja kuuntelemaan tarinoita maan historiasta.

Golden circle on saanut nimensä Islannin entiseltä presidentiltä, Vigdís Finnbogadóttirilta. Satu Rämön Tripsteri-sarjaan (2020, s. 116) kuuluvassa Islanti-matkaoppaassa kerrotaan Finnbogadóttirin sanoneen, että ”Þingvellir, Gullfoss ja Geysir ovat upeita paikkoja. Vanhoissa kansantarinoissa menninkäiset kantavat vyötäröllään suunnattoman kaunista, kullasta punottua vyötä. Siksi tämä hieno nähtävyyskierros ansaitsee nimekseen kultainen rengas.”

Meille oli varattu kuuden tunnin mittainen opastettu kierros ja noin kuudenkymmenen hengen paimentaminen vei aikaa, joten se kuusi tuntia ei tuntunut riittävän mihinkään. Ideaalisinta olisi ollut liikkua omalla kyydillä omaan tahtiin, mutta sitten meillä olisi jäänyt kuulematta oppaan kertomat taustatarinat. Jos kuitenkin opastettu kierros kiinnostaa, kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa pidempi kuin kuusi tuntia.

Þingvellir

Þingvellirin (Þ lausutaan kuin englannin th-äänne, geminaatta-l on puolestaan tl) kansallispuisto on UNESCOn maailmanperintökohde, joka sijaitsee 50 kilometriä Reykjavíkista. Paikka on merkittävä sekä historiallisesti että geologisesti. Viikingit perustivat Þingvelliriin Islannin ensimmäisen parlamentin vuonna 930. Täällä Islanti myös julistautui itsenäiseksi vuonna 1944. Geologisesti paikka sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisessä repeämässä, josta itse Islanti aikoinaan syntyi.

Þingvellirin kansallispuistossa pääsee kulkemaan mannerlaattojen välisen repeämän muodostamassa laaksossa – joissain paikoissa siellä pääsee jopa sukeltamaan! Aivan turistikeskuksen vieressä on alueelle rakennettu laudoitettuja reittejä, jotta jatkuva turistivirta ei kuormittaisi herkkää ja verrattaen nuorta luontoa.

Varsin lyhytkestoisen visiitin aikana emme päässeet kulkemaan alueella kovin pitkälle ja vapaasti, joten en tiedä tarkkaan, onko turisteilla millainen pääsy kulkea mannerlaattojen välistä repeämää pitkin. Tämä on nimittäin juuri sitä maastoa, jossa Game of Thronesia on kuvattu.

Þingvellirin karuissa maisemissa Daenerysin lohikäärme Drogon nautiskeli sieppaamansa vuohen. Täällä Arya ja Hurtta vaelsivat, kun törmäsivät Brienneen ja Podrikiin, mikä johti taisteluun, Hurtan häviöön ja miltei kuolemaan. Kaikista kiinnostavinta olisi kuitenkin ollut löytää se osa rotkosta, joka on ollut reitti Laaksossa (The Vale) sijaitsevalle Veriselle portille. Verinen portti oli ainut kulkuväylä Arrynin suvun Kotkanpesään (The Eyrie). Olisi ollut hienoa kulkea samaa reittiä kuin Sansa ja Pikkusormi tai Hurtta ja Arya. Sen selvittäminen, onko tämä alue avointa turisteille, jäi seuraavan kerran projektiksi.

Gullfoss

Gullfossin vesiputous on Islannin tunnetuin vesiputous, johon syynä lienee sekä sen sijainti Kultaisella kierroksella että suhteellisen harvinainen mahdollisuus päästä katsomaan putousta sen huipulta. Hvítá-joki putoaa 30 metrin verran alaspäin rotkoon, mutta sitä ennen olevat parit ”askelmat” antavat huikean näytöksen veden voimasta.

Gullfossin ympärille on rakennettu useita näköalapaikkoja, joista vesiputouksen voimaa ja kauneutta voi ihailla eri näkökulmista. Meillä oli ihan laittoman vähän aikaa olla täällä, joten käytännössä juoksimme putoukselle, katsoimme sitä kameran linssien läpi ja juoksimme takaisin bussille.

(Kenkutti ja syystä. Putouksen katselu ja kuuntelu oli todella rauhoittavaa.)

Geysir

Islannin Geysir on antanut nimensä kaikille vettä suihkuttaville kuumille lähteille. Alueella on pienen kävelykierroksen varrella lukuisia erilaisia lähteitä, mikä näkyy höyryävästä maastosta. Geysirin läheltä löydät niin leirintäalueen, luontokeskuksen kuin useita majoitusvaihtoehtoja. Täällä on myös hyvät mahdollisuudet lounastaa. Syksyisessä säässä lämmin sienikeitto oli oikea valinta.

Maastossa on matalia, narulla rajattuja alueita, joille on pääsy kielletty luonnon suojelemiseksi turistimassoilta. Samalla suojellaan myös turisteja: humpsahtaminen lähestulkoon kiehuvaan veteen ei ole kovin miellyttävä kokemus.

Hämmentävää kyllä rikinkatku ei osunut nenään kertaakaan kierroksen aikana.

Itse vanharouva Geysir ei enää purkaudu, vaan nukkuu kaikessa rauhassa. Sen vieressä sijaitseva Strokkur on kuitenkin kävijöiden mieliksi todella aktiivinen. Meidän paikalla ollessamme se tuntui purkautuvan useiden kymmenien metrien korkeuteen noin viiden minuutin välein eikä uutta suihkausta tarvinnut odottaa kovinkaan kauan. Strokkur on kuulemma tällä hetkellä Islannin ainoa purkautuva geysir.

Kultaisella kierroksella on mahdollisuus nähdä myös paljon muutakin (ks. esim Tripsteri-matkaopas), mutta nämä kolme kohdetta olivat meidän reitillämme. Seuraavan kerran kierros pitää ottaa pidemmän kaavan kautta ihan koko päivän mittaisena.

Blue Lagoon

Mielipiteitä jakava Blue Lagoon [linkki] eli Sininen laguuni on Islannin isoimpia turistikohteita. Lähellä Keflavíkin lentokenttää sijaitseva kylpylä on kuuluisa maitomaisesta, vaaleansinisestä vedestä, jonka ainesosia käytetään psoriasiksen hoitoon. Blue Lagoonin suuret höyrypilvet voi nähdä lentokentälle menevän tien varrelta saakka.

Blue Lagoon ei ole alkuperältään kuuma lähde, vaan se on syntynyt viereisen geotermistä energiaa tuottavan voimalan ylijäämävesistä. Laavakentän päälle rakennettuun kylpyläkompleksiin kuuluu hotelli, ravintola, kylpylätilat hierontamahdollisuuksineen ja saunoineen. Allasalue on taivasalla: se on iso, epämääräisen muotoinen pienine nurkkauksineen ja pyrkii ulkomuodoltaan jäljittelemään autenttista, luonnonmukaista lähdettä.

Valtaosa blogeista, joita selasin reissua ennen, kauhistelivat Blue Lagoonia hirveänä turistirysänä – mutta samaan aikaan kuitenkin sanoivat, että se on koettava ainakin kerran elämässä. Kylpylä on suhteellisen kallis, varsinkin, jos oheen ottaa menopaluukyydin Reykjavíkista (tällainen onnistuu myös Keflavíkin kentältä), mutta tarjolla on erilaisia kylpyläpaketteja: Comfort, Premium ja Luxury. Meillä oli 58 eurosta alkava Comfort, jonka hintaan sisältyi sisäänpääsy, pyyhe (jonka sai käyttöönsä vasta altailta poistuessa), yksi kasvonaamio ja yksi vapaasti valittava juoma. Hinnat vaihtelevat kellonajan ja päivän mukaan jonkin verran, mutta keskellä päivää on selvästi kalleinta.

Blue Lagooniin on varattava sisäänpääsy ennakkoon, sillä kävijämäärä on rajattu. Kun sinne on saapunut, ei altailla olon kestoa kuitenkaan rajoiteta, joten voit lillua siellä useamman tunnin – mahdollisista kyydeistä riippuen. Tyypillisesti pari tuntia on sellainen suositusaika, jonka 40-asteisessa vedessä jaksaa olla.

Tässä muutama vinkki Blue Lagoonista haaveileville:

• Vertaile, mitkä yritykset tarjoavat kuljetuspalveluja ja lippuja Blue Lagooniin, sillä hinnoissa voi olla eroja. Myös suoraan Blue Lagoonin kautta voi varata kuljetuksen sekä Keflavíkin että Reykjavíkin suuntaan ja takaisin.
• Mieti, mihin aikaan haluat olla kylpylässä ja varmista sulkemisaika. Jos sinulla on erillisen yrityksen kautta ostettu lippu- ja kyytipaketti, viimeinen kyyti voi rajoittaa tuntuvastikin oleskeluaikaasi. Meidän kyytimme lähti Reykjavíkista viideltä ja viimeinen paluukyyti takaisin kaupunkiin olikin jo kello 20.15. Kun matkan kesto oli noin 45 minuuttia, ei siinä jäänyt kovin pitkää aikaa lilluskella. Jos olisin tajunnut tämän ajoissa, olisin katsonut muitakin matkan tarjoajia kuin Reykjavík Excursionsin.
• Vaikka olet ostanut ja maksanut lipun ennakkoon, saatat silti joutua jonottamaan sisäänpääsyä. Seinällä on iso näyttö, jossa on englanniksi ohjeet, kuinka kylpylässä toimitaan, ja niitä voi myös lukea netistä skannaamalla jonotuksen aikana näkyvillä olevan QR-koodin.
• Kuten uimahalleissa, homma toimii niin, että saat rannekkeen, johon on koodattu lipputyyppisi. Rannekkeen avulla lukitset pukuhuoneessa lokerosi, maksat mahdolliset juomat ja kasvonaamiot sekä pääset pois alueelta. Jos olet ostanut ylimääräisiä palveluita, ne laskutetaan poistuessasi.
• Valtaosa suihkutiloista on erillisiä, yksityisiä koppeja, mikä suomalaisesta tuntuu kenties oudolta.
• Saunoja on kolmenlaista: höyrysauna, ”normisauna” ja eräänlainen kuuma luola, jossa lämpö tulee lattiasta. Saunaan mennään uimapuvut päällä. En itse käynyt siellä, mutta kollegani kävivät ja avautuivat paikalla olleille espanjalaisille, miten tämä ei ole saunaa nähnytkään. Vaikka lämpötila oli mittarin mukaan tasoa suomalainen sauna, se lämpö oli ainoastaan katonrajassa – ”lauteet” puolestaan lattiatasolla. Katosta tuli välillä pieni vesinoro kiukaalle ”löylynä”. Joten suomalaisena kannattaakin keskittyä niihin eksoottisiin kuumiin lähteisiin ja jättää sauna väliin, sillä kotona saa paremmat löylyt.
• Alueella on useita vesipisteitä, joista voi juoda, jottei lämmin vesi aiheuta nestehukkaa.
• Korut, erityisesti hopeiset, kannattaa jättää lokeroon. Altaan vesi ei tee niille hyvää.
• Pitkät hiukset kannattaa laittaa kiinni. Muutenkin hiuksia kannattaa suojella kunnon hoitoainekerroksella. Hoitoainetta on tarjolla suihkutiloissa. Älä siis sukella veteen, sillä vesi kuivattaa hiukset tahmaisiksi korpuiksi. Näin kävi niskatukalleni, josta hoitoaine huuhtoutui lillumisen aikana pois.

Blue Lagoonista minulla ei valitettavasti ole valokuvia. Menimme sinne viiden jälkeen illalla, jolloin alkoi hiljalleen pimetä ja palelin koko menomatkan ajan. Tuuli nousi ja orastava myräkkä näkyi myös Blue Lagoonin altaissa. En myöskään luottanut olooni ilman silmälaseja tuntemattomassa paikassa, joten kaikki säätö kuvien ottamisen ja kännykän suojaamisen osalta tuntui ylivoimaiselta (vaikka minulla oli vedenkestävä suojapussukka mukana). Päädyin viettämään illan vain rentoutumalla altaassa. Kuvia otan sitten seuraavalta reissulta, koska aion käydä Blue Lagoonissa myös toistamiseen – kenties aamupäivällä valoisan aikaan. Silloin harkitsen vakaasti Premium-pakettia, koska siihen kuuluu kylpytakki, mikä mahdollistaa altaasta nousun ja alueella liikuskelun ilman palelemista.

PS.

Nörttiä saattaa kiinnostaa, että Blue Lagoonilla on filmattu niin Star Trekiä (Star Trek: Discovery S3, E1) kuin gorekauhu Hostel-elokuvasarjan toista osaa (2007) – sitä, jossa nähdään mm. suomalainen Vera Jordanova.

---

Lähteenä käytetty Satu Rämön kirjoittamaa Tripsteri-sarjan Islanti-matkaopasta (2020).