_{[Osia tästä postauksestani on julkaistu aiemmin tutkimusblogissani osoitteessa http://kontturi.blogspot.com/2013/10/fantasianortin-matkailuvinkit-oxfordiin.html]}

Elämäni ensimmäinen kansainvälinen tieteellinen konferenssi järjestettiin Oxfordissa vuonna 2010 ja meinasin kuolla onnesta ja kauhusta. Se mielikuva, joka minulla oli tästä Brittein saarten yliopistokaupungista, sai minut jännittämään niin, että pidin lopulta esitelmäni flunssassa. Sillä reissulla en vielä päässyt kovin syvälle kaupungin nörttisalaisuuksiin, mutta toisella visiitillä vuonna 2013 aloin saada langan päästä kiinni.

Jokaisen itseään kunnioittavan fantasianörtin tulisi käydä Oxfordissa edes kerran elämässään. Kaupungissa on kuvattu tv-sarjoja, kuten Deborah Harknessin kirjasarjaan perustuva A Discovery of Witches (2018 – 2022) ja Sir Philip Pullmanin Universumin tomu -trilogiaan pohjautuva His Dark Materials (2019 – 2022) sekä elokuvia, kuten Harry Potterit 1 (2001), 2 (2002) ja 4 (2004), Tim Burtonin Alice in Wonderland (2010) ja X-Men: First Class (2011). Lisäksi Oxfordin yliopistossa on opettanut sellaisia professoreita kuten Charles Dodgson alias Lewis Carroll (1832 – 1898) ja J. R. R. Tolkien (1892 – 1973).

Oxfordissa pääset siis hyppäämään Harry Potterin maailmaan, pongailemaan Liisa Ihmemaassa -viittauksia, kulkemaan Lyran ja Willin jalanjäljissä sekä vierailemaan Tolkienin haudalla.

Näitä kuvia selatessani ja valitessani iski hirveä kaipuu takaisin Oxfordiin. (Niin, ja pahoittelut kuvien laadusta – tämä oli siis sitä aikaa, jolloin minulla oli kamera, joka oli peruna.)

Harry Potter Oxfordissa

Yksi eettisen Harry Potter -turismin (eli sellaisen, jota harrastaessa et anna rahaa Rowlingille – teen tästä vielä jossain vaiheessa oman postauksensa) toteuttamismahdollisuus on vierailla elokuvien kuvauspaikoilla. Oxfordissa fanien ehdoton ykköskohde on Christ Church College, koska sisään astuessaan tunnistaa niin monia tuttuja näkyjä ensimmäisistä elokuvista.

Yllä olevissa Christ Churchin portaikossa kuvattiin esimerkiksi kohtaus, jossa McGarmiwa odottaa ensimmäisen vuoden oppilaita kertoakseen heille edessä olevasta lajittelusta. Harry ja Ron juoksevat samoja portaita toisessa elokuvassa, kun ovat juuri selvinneet Tällipajuun päätyneeltä automatkaltaan.

Christ Church Collegen suuri sali ei esittelyjä kaipaa. Oikeasti kaikki Potter-elokuvien suuren salin kohtaukset kuvattiin Lontoon nurkilla olevalla Warner Brosin studiolla, koska Christ Churchin opiskelijat tarvitsivat omaa ruokasaliaan joka päivä. Tämä nimenomainen ruokasali pöytäjärjestelyineen ja maalauksineen toimi kuitenkin elokuvien inspiraation lähteenä.

College on avoin vierailijoille, mutta yli 18-vuotiaiden on maksettava sisäänpääsystä £17. Verkosta ennakkoon ostettuna hinta on punnan halvempi. Kannattaa myös näyttää opiskelijakorttia, jos sellainen on. Niillä on saanut ainakin aiemmin alennusta. Ja jos haluat nimenomaan suureen saliin, kannattaa varmistaa, että se on auki vierailijoille, koska se ei välttämättä aina ole.

Tästä mainiosta blogitekstistä löytyy muitakin vinkkejä Oxfordissa vierailevalle Potter-turistille.

Liisa Ihmemaassa – tai siis Oxfordissa

Matematiikan professori Charles Dodgsonin alias Lewis Carrollin vaikutuksen voi edelleen nähdä Oxfordissa. Carroll opiskeli ja sittemmin myös opetti edellä mainitussa Christ Church Collegessa, jossa hän myös tapasi Liisan hahmon esikuvana toimineen Alice Liddelin.

Christ Church Collegen suuressa salissa kannattaa vierailla, vaikka ei perustaisikaan Harry Pottereista. Salin ikkunoiden lasimaalauksissa on nimittäin Liisa Ihmemaassa -kuvastoa.

Christ Church Collegen lisäksi Oxfordissa on monia muitakin paikkoja, joihin kannattaa tutustua, jos Liisa Ihmemaassa innostaa. Tässä blogipostauksessa on paljon lisävinkkejä asiaan liittyen. Oxfordissa on myös Lewis Carrollin tarinalle omistettu kauppa!

Lyran jäljillä kasvitieteellisessä puutarhassa

Sir Philip Pullmanin Universumin tomu -trilogian ensimmäinen osa sijoittuu toisen maailman Oxfordiin ja tässä rinnakkaisessa Oxfordissa syntynyt päähenkilö Lyra siirtyy myöhemmin tarinassa muihin maailmoihin – myös meidän maailmamme Oxfordiin, jossa hän kohtaa pojan nimeltä Will.

Tarinaa ihan hirveästi spoilaamatta (lukekaa kirjat!) Lyra ja Will lupaavat aina juhannuspäivänä tiettyyn kellonaikaan mennä oman maailmansa Oxfordin kasvitieteelliseen puutarhaan ja istua tietylle penkille. Näin he pystyvät tietämään, että ovat ainakin hetken toistensa lähellä.

Oxfordin kasvitieteellisessä puutarhassa voi viettää vaikka koko päivän, mutta jos kasvit eivät ole sinun juttusi ja haluat päästä suoraan asiaan, seuraa polkua suihkulähteen ja kivipuutarhan ohi, kunnes tulet esitteessä olevaan Water Gardenin haarautuvaan tienristeykseen. Käänny siitä vasemmalle kohti Cherwell-jokea ja tulet suoraan penkille.

Paikasta on muodostunut faneille suoranainen pyhiinvaelluskohde eivätkä puiston pitäjät ole hennoneet siistiä istuinta. Kirjaimet ovat siis saaneet jäädä penkkiin muistuttamaan kävijää Pullmanin klassikkosarjasta, sillä kyllähän tällainen turismi tuo uusia vierailijoita puutarhaan.

Tätä kirjoittaessani minulle selvisi, että Universumin tomun tarina on otettu vieläkin vankemmin osaksi Oxfordin kasvitieteellistä puutarhaa. Vuonna 2019 Philip Pullman oli mukana paljastamassa kuvanveistäjä Julian Warrenin tekemiä patsaita. Penkin taakse on siis sijoitettu neljä daemonia! Yksi näistä on Pullmanin oma daemoni. Tästä linkistä voit kurkata kuvia paljastustilaisuudesta.

Ritariksi lyöty sir Philip Pullman pahoittelee Oxford Mailin artikkelissa (6.6.2019), että sijoitti kasvitieteellisen puutarhan penkin tarinaansa, koska penkki ei ole sen jälkeen ollut enää entisensä. Pullman myös toteaa, ettei hänen omalla korppi-daemonillaan ole nimeä, mutta kenties tämä olisi Nevermore, mikä on tietenkin suora viittaus Edgar Allan Poen runoon.

(Ja myös kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy Liisa Ihmemaassa -viittaus: siellä on nimittäin puuhun piilotettu Irvikissan patsas!)

Puutarhan pääsymaksu on £6,30. Erityisesti viikonloppuvierailuille suositellaan ennakkovarausta.

Tolkienin hauta

J. R. R. Tolkien on vaimoineen haudattu Oxfordin Wolvercoten hautausmaalle. Banbury Roadin varrella oleva hautausmaa sijaitsee Oxfordin keskustasta jonkin matkaa pohjoiseen, joten sinne kannattaa mennä bussilla. Oxfordin keskustasta bussit 2 ja 2A menevät Kidlingtonin suuntaan ja ajavat Banbury Roadia pitkin. Bussikuskilta voi varmistaa oikean suunnan ja pyytää hihkaisemaan oikealla pysäkillä, joka on joko ensimmäinen tai toinen pysäkki liikenneympyrän jälkeen. Matka kestää liikenteestä riippuen 15 – 20 minuuttia ja maksoi pari puntaa suuntaansa silloin kymmenen vuotta sitten.

Hautausmaalla voit luonnollisesti vierailla ilmaiseksi, mutta kannattaa huomioida, että toisin kuin suomalaiset hautausmaat, tämä ei ole auki vuorokauden ympäri, vaan portit menevät kiinni kahdeksalta illalla – kuudelta talvikauden eli marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Itsehän tein hautausmaalle kaksi reissua juuri tämän takia, koska myöhästyin ensimmäisellä yrityksellä enkä nähnyt pimeässä yhtään mitään, sillä hautausmaata ei ollut valaistu.

Voisi helposti ajatella, että fantasiakirjallisuuden isän hauta erottuisi muiden hautapaasien joukosta massiivisuudellaan, mutta totuus on toinen. Hauta on varsin maltillisen kokoinen, mutta erottuu kuitenkin kaikkien fanien jättämien viestien, korujen ja muistoesineiden takia. Minäkin asetin haudan reunalle pienen lohikäärmeen ja tunsin olevani pyhiinvaeltaja.

Kenties jonain päivänä palaan takaisin Oxfordiin tekemään uuden pyhiinvaellusmatkan.