Suomen sarjakuvafestarit: mitä, missä, milloin?

[Päivitetty 1.4.2023: lisätty Poriconi, Telakka Kuplii ja Å-fest.]

Pieneksi maaksi Suomessa on todella hieno ja elävä sarjakuvakulttuuri, jonka merkittävä osa ovat erilaiset sarjakuvafestivaalit. Näissä festareissa ehdottomasti parasta on se, että kaikki tapahtumat ovat ilmaisia, koska ne järjestetään vapaaehtoistyöllä (ja mahdollisten apurahojen tai avustusten turvin), ja siksi niissä on täysin aloittelevan harrastajan helppo pyörähtää tutustumassa suomalaiseen sarjakuvaskeneen.

Tässä postauksessa onkin luvassa esittely tällä hetkellä pyörivistä sarjakuvafestareista, joista lähes kaikki on nyt testattu. Lisäksi listaan kuusi kovaa kokemusta, joiden takia festareille oikeasti kannattaa mennä.

Tampere Kuplii maaliskuussa

Ylhäältä otettu kuva Tampere-talon Sorsapuistosalista, joka on täynnä sarjakuvamyyntipöytiä ja ihmisiä.
Tampere-talon Sorsapuistosali vuonna 2019: oli myyjiä ja festivaalikansaa.

Tampere Kuplii on nimensä mukaisesti Tampereella maaliskuun lopussa järjestettävä tapahtuma. Sen taustalla toimii vuonna 2007 perustettu sarjakuvaharrastajien yhdistys Tampere Kuplii ry. Sen tehtävänä on omien verkkosivujensa mukaan on ”edistää, kehittää ja tehdä tunnetuksi sarjakuvaharrastusta sekä siihen liittyviä alakulttuureita”.

Tampere Kuplii alkaa pienillä ohjelmanumeroilla eri puolilla Tampereen keskustaa yleensä jo keskiviikkoisin, mutta Tampere-talossa järjestettävän tapahtuman viralliset pääpäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Perjantaisin ohjelmaan kuuluu Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon jakaminen ja usein myös akateemisia esitelmiä tai puheenvuoroja. Perjantain osio on tyypillisesti järjestetty yliopiston kirjasto Linnassa.

Madventuresin Riku ja Tunna jakamassa Sarjakuva-Finlandia-palkintoa.
Madventuresin pojat ottivat tehtävänsä vakavasti ja kuljettivat karsinnoista valikoituneita Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaita mukanaan ympäri maailmaa. He toimivat valitsijoina keväällä 2013.

Tampere Kuplii on kenties oma henkilökohtainen lempparini kotimaisista sarjakuvafestivaaleista. Tunnelma on välitön, tilat ovat hyviä ja ohjelmasta löytyy aina jotain kiinnostavaa. Viime vuosien aikana myös manga- ja animeharrastajat ovat löytäneet tapahtuman ja paikalla näkee usein varsin hienoja cosplay-asuja. Monet vanhemmat kulkevat alaikäisten lastensa mukana festareilla joko siirtäen harrastuneisuuttaan jälkipolville tai tutustuakseen oman nuorisonsa harrastuksiin.

Suosittelisinkin ehdottomasti Tampere Kupliita harrastuksen aloituspaikaksi, sillä se on hyvinkin turvallinen paikka tutusta sarjakuvapiireihin. Seuraavan kerran Tampereella kuplitaan 22. – 26.3.2023.

Poriconi eli Porin sarjisfestarit kesäkuussa

Porin sarjakuvafestivaali päivitti nimensä Poriconiksi ja kuvauksensa perusteella laajentui sarjakuvien lisäksi elokuvien, scifin, fantasian ja kauhun pariin – todellinen nörttimiitti siis luvassa. Porin sarjakuvayhteisön, OK sarjakuva osuuskunnan, Musta Ritari kustannuksen ja Sotakirjasto.netin yhteistyössä järjestämä tapahtuma näkee päivänvalon uudella nimellä 10.6.2023. Sijaintina Kulttuuritalo Annis.

Jyväskylän sarjakuvafestivaalit aloitti heinäkuussa

Jyväskylään saatiin ensimmäinen sarjakuvafestivaalitapahtuma heinäkuussa 2022, kun Jyväskylän sarjakuvaseura toteutti päivän mittaiset festarit upeassa Toivolan pihassa. Tapahtuma onnistui kuitenkin olemaan täsmälleen samana viikonloppuna kuin nörttejä puoleensa vetävä Finncon, joten tämä on se ainut festari, jota en ole vielä päässyt kokemaan henkilökohtaisesti. Toivottavasti ensi kesänä tapahtuma järjestetään hieman eri aikaan ja pääsen piipahtamaan niin Finnconissa kuin Jyväskylän omissa festareissakin.

Jyväskylässä on kuitenkin vahva sarjakuvakenttä, jonka soisi saavan enemmänkin huomiota.

Helsingin sarjakuvafestivaalit syyskuun alkupuolella

Suvilahden Kattilahallin julkisivu, jonka yli kulkee banderolli, jossa lukee Helsingin sarjakuvafestivaalit
Vuonna 2017 Kattilahallin julkisivu teki selväksi, mikä tapahtuma on menossa.

Helsingin sarjakuvafestivaalit on Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma, joka on saanut alkunsa jo vuonna 1979. Suomen sarjakuvaseura järjestää festivaalit tyypillisesti syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Viime vuosien ajan tapahtuma on järjestetty Suvilahden Kattilahallin ja Tiivistämön tiloissa. Syksyllä 2023 siirrytään Kulttuuritehdas Korjaamolle.

Helsingin sarjakuvafestivaaleille valitaan joka vuosi virallinen festivaalitaiteilija, joka toteuttaa tapahtuman visuaalisen ilmeen. Lisäksi itse tapahtumassa on aiempien vuosien aikana palkittu vuoden sarjakuvablogi. Vuoden 2022 festivaalitaiteilija oli tamperelainen sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo, jonka Tajukankaankutoja-sarjakuvablogi palkittiin vuoden 2017 sarjakuvablogina.

Helsingin sarjakuvafestareilla on usein vieraina niin ulkomaisia kuin kotimaisia sarjakuvantekijöitä. Ohjelmaan kuuluu esitelmiä, seminaareja, paneelikeskusteluja, työpajoja ja näyttelyitä sekä pienlehtiä myyvä ZineFest.

Sarjainfon päätoimittaja Aino Sutinen haastattelee blogipalkinnon voittanutta Jiipu Uusitaloa, joka pitelee sylissään kukkakimppua.
Vuoden 2017 sarjakuvablogipalkinnon voittanut Jiipu Uusitalo Aino Sutisen haastattelussa.

Turun sarjakuvafestivaalit lokakuun puolivälissä

Turku sai oman sarjakuvafestivaalinsa syksyllä 2021, mutta pandemian takia tapahtuma siirrettiin etätoteutukseksi. Lokakuun 2022 puolivälissä Turun kaupunginkirjasto kuitenkin pulppuili sarjakuvaenergiaa, kun Turun sarjakuvakerho pääsi järjestämään festivaalit nyt toisen kerran – ja ensimmäisen kerran ihan oikeasti livenä.

Lauantaipäivän mittainen tapahtuma keräsi kiitettävän määrän yleisöä ja monipuolista ohjelmaa – itse en ainakaan ensimmäiseksi odottanut kuulevani sarjakuvamusiikkia, mikä oli valtava piristysruiske!

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla Katariina Lappi laulaa ja Heikko Korhonen säestää pianolla.
Katariina Lappi (laulu) ja Heikki Korhonen (piano, laulu) esittivät sarjakuvien pohjalta tehtyä musiikkia. Tulkinta Mikki Hiiri merihädässä -kappaleesta oli parasta hetkeen.

Turun sarjakuvafestivaaleilla nähtiin taiteilijahaastatteluja, cosplay-kisa, näyttelyitä ja myyntikuja, joka oli täynnä helmiä. Vai mitä sanotte kuvitetusta Neil Gaimanin runojulisteesta?

Turku on todella symppis sarjakuvakaupunki, kuten ehkä huomasitte jo aiemmasta postauksestani liittyen Turun kirjakauppoihin. Toivottavasti sarjakuvafestivaalit jatkuvat tulevaisuudessakin entistä ehompina.

Oulun sarjakuvafestivaalit marraskuussa

Oulun kulttuuritalo Valveen valokyltti ja Oulun sarjakuvakeskuksen banderolli, jossa myös Turun sarjakuvakaupan mainos.
Kulttuuritalo Valve on aivan loistava tapahtumapaikka sarjisfestareille.

Kemin sarjakuvapäivien hiivuttua pois on Oulu ottanut pohjoisen sarjakuvakaupungin manttelin harteilleen varsin tehokkaasti. Oulun sarjakuvafestivaalien ohessa on myös välillä järjestetty akateemiseen ohjelmaan keskittynyt Arctic Comics -seminaari.

Oulun Kulttuuritalo Valveessa sijaitsee niin Oulun sarjakuvakeskus kuin Turun sarjakuvakaupan Oulun toimipiste. Paikka on siis erinomainen sarjisfestareille. Osa ohjelmasta on myös aiemmin jakautunut pääkirjastolle, jossa on nähty esimerkiksi erilaisia myyntikojuja. Sarjakuvataidenäyttelyitä on myös sijoitettu eri puolille kaupunkia – olipa eräänä vuonna osa taiteesta heijastettu valotaiteena talojen seiniinkin.

Sympaattinen sarjisfestari on ”kaukaisesta” sijainnistaan huolimatta ehdoton kokemus ihan jo miljöönsä takia. Ohjelmistoon kuuluu tapahtumille tyypillisesti haastatteluja, julkaisuja ja näyttelyitä.

Telakka Kuplii joulukuussa

Tampere Kupliin pikkusisar Telakka Kuplii on Tampereen Kirjafestareiden aikaan järjestetty pienimuotoinen tapahtuma kaikkien nörttien jatkobilepaikassa eli kulttuuriravintola Telakassa. Puheohjelmaa ja kirjamyyntiä intiimissä ympäristössä. Seuraavat Kirjafestarit järjestetään joulukuun alussa – Kupliiko Telakka silloinkin ja päättää Suomen sarjisfestarien vuodenkierron?

+ tauolla oleva Porvoon Å-fest.

Mitä sarjakuvafestareilla on ehdottomasti koettava? 6 kovaa kokemusta.

1. ZineFest, Pienlehtimarssi, Taidekuja… rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Sarjakuvafestivaalit on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua pienen mittakaavan sarjakuvantekijöihin ja taiteilijoihin. Helsingin sarjisfestareilla löydät heidät ZineFestistä, Tampere Kupliissa Pienlehtimarssista. Joskus paikkaa kutsutaan myös Taidekujaksi. Tämä on pienyrittäjien, taiteilijoiden ja joskus ihan aloittelevien sarjakuvantekijöiden myyntialue, jossa jo muutamalla eurolla teet löytöjä persoonallisista pikkulehtisistä tarroihin tai upeisiin julisteisiin – ja annat rahasi suoraan tekijälle ilman välikäsiä. Nykyisin monilla on käytössä korttimaksu tai MobilePay, mutta kannattaa silti varautua myös käteisellä.

2. Taidenäyttelyt

Sarjakuvafestarit on erinomainen paikka löytää uusia taiteilijoita esimerkiksi taidenäyttelyjen muodossa. Vaikka usein näyttelyissä on esillä nimenomaan sarjakuvataidetta, voi niistä välillä löytää myös prosessia kuvaavia ohjeistuotteita, originaaleja tai luonnoksia.

JP Ahonen Helsingin sarjakuvafestareiden haastattelussa 2018. Taustalla isossa kuvaruudussa Sloth-hahmo Belzebubs-sarjakuvasta.
Festareiden vakiokävijöihin kuuluu muun muassa Villimpi Pohjola -, Perkeros- ja Belzebubs-sarjakuvista tunnettu JP Ahonen, joka oli Helsingin sarjakuvafestivaalien festaritaiteilija vuonna 2018.

3. Kotimaiset isot sarjakuvanimet

Suomi on pieni maa eikä se paljoa vaadi, että kirjaimellisesti törmäät festareilla johonkin kotimaiseen sarjistaiteilijaan, joka aiheuttaa epämääräisen fanituskohtauksen. Hän voi olla paikalla haastateltavana, myymässä omia tuotteitaan tai julkaisemassa jotain uutta. Vaikka tuotteita tai teoksia saisi myös verkkokaupasta, on kuitenkin aina kiva ostaa tuore sarjis tai vaikka hihamerkki itse taiteilijalta.

Petri Hiltunen pitää esitelmää sarjakuvasensuurista. Taustalla diat Comics Code -sinetistä.
Jos sinulla on mahdollisuus päästä kuuntelemaan Petri Hiltusen esitelmää, MENE. Ne ovat sekä asiantuntevia että julmetun hauskoja. Petri puhui sarjakuvasensuurista Oulussa vuonna 2016.
Etualalla sumea Hulk-figuuri, taustalla näkyy puhujanpöydän edessä sarjakuvataiteilija Rosi Kämpe aloittamassa omaa ohjelmaansa.
Marvel-piirtäjäksi (Spider-Gwen) singahtaneen Rosi Kämpen haastattelu nähtiin Tampere Kupliissa vuonna 2019.

4. Kansainväliset merkittävät sarjakuvavieraat

Katja ja Lise Myhre poseeraavat vierekkäin hevikäsimerkein Helsingin sarjisfestareilla.
Idolin kohtaaminen oli huikeaa. Lise Myhre Helsingin sarjisfestareiden kutsuvieraana vuonna 2018.

Joskus festareille kutsutaan myös sellaisia isoja kansainvälisiä taiteilijoita, jotka saavat fanitytön polvet tutisemaan. Onhan Suomessa aikoinaan nähny niin Neil Gaiman kuin Blacksadin tekijät Canales ja Guarnidokin, omaelämäkerrallisista teoksistaan tuttu Guy Delisle sekä ankkapiirtäjinä tunnetut Romano Scarpa ja Vicar.

Kannattaa siis pitää silmällä festivaalien verkkosivuja, kun maailma on taas avautumassa pandemian jälkeen.

5. Cosplay

Cosplay on rantautunut pikkuhiljaa myös sarjakuvafestivaaleille erityisesti manga- ja animekulttuurin herättämän kiinnostuksen myötä. Festivaalit on erinomainen matalan kynnyksen paikka tulla testaamaan omaa pukuaan käytännössä. Monilla festareilla järjestetään myös cosplay-kisoja tai -esiintymisiä.

Vaikka et itse lajia harrastaisi, pääset kuitenkin ihastelemaan loistavia pukuja ja taitavia cossaajia. Olen pongannut Helsingin sarjisfestareilla pelottavia zombeja ja Tampere Kupliissa Muumien Mörön. Muista aina kysyä lupa, että saatko ottaa kuvan puvusta!

Useita sarjakuvia levitettynä lattialle. Mukana mm. Eino Leinon Helkävirsiä, Saga 1, Milla paloniemen 112 osumaa, Mad Tea Party 3 ja ensimmäinen Belzebubs-lehtinen. Mukana myös Muumipeikko ja Tuu-tikki -kortti sekä Tom of Finlandin Kake -kortti.
Oulun sarjisfestareiden lootti vuodelta 2016. Kuvassa muun muassa se ihan aito ensimmäinen Belzebubs-sarjisvihkonen, jonka mainitsin JP Ahoselle olevan juuri sopiva CD:n kansilehtiseksi. Liekö se ajatus lähtenyt sitten siitä…

6. Sarjakuvaostokset ja muu lootti.

Kiinnostavien sarjakuvien määrä kirjakaupoissa on nykyisin kovin vähäistä. Sieltä löytyy sangen helposti tuoreimmat Aku Ankka -albumit tai Fingerporit – kenties jopa uusimmat kotimaiset isot nimet – mutta muuten alan harrastajan on tyydyttävä nettiin. Festareilta teet kuitenkin aina jos jonkinlaisia löytöjä: kenties jokin teos on tarjouksessa, joku on tuonut kirppikselle juuri sen albumin, jota olet etsinyt, tai sitten taiteilija itse myy kirjojaan, joihin saat jopa nimmarin kaupan päälle.

Pehmolelupossu, jonka suussa on lappu, jossa lukee GET LOST MOTHERFUCKER.
… tai suuntaa hetimiten seuraaville sarjisfestareille, terveisin Avi Heikkisen Valotusaika-sarjiksen tähti eli tekoäly-Possu.

Onko Suomessa jotain muita pienimuotoisia sarjakuvatapahtumia, joista en kenties ole tietoinen?

Mikä on sinun oma lempparisi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s