Pieneksi maaksi Suomessa on todella hieno ja elävä sarjakuvakulttuuri, jonka merkittävä osa ovat erilaiset sarjakuvafestivaalit. Näissä festareissa ehdottomasti parasta on se, että kaikki tapahtumat ovat ilmaisia, koska ne järjestetään vapaaehtoistyöllä (ja mahdollisten apurahojen tai avustusten turvin), ja siksi niissä on täysin aloittelevan harrastajan helppo pyörähtää tutustumassa suomalaiseen sarjakuvaskeneen.
Tässä postauksessa onkin luvassa esittely tällä hetkellä pyörivistä sarjakuvafestareista, joista lähes kaikki on nyt testattu. Lisäksi listaan kuusi kovaa kokemusta, joiden takia festareille oikeasti kannattaa mennä.
Tampere Kuplii maaliskuussa

Tampere Kuplii on nimensä mukaisesti Tampereella maaliskuun lopussa järjestettävä tapahtuma. Sen taustalla toimii vuonna 2007 perustettu sarjakuvaharrastajien yhdistys Tampere Kuplii ry. Sen tehtävänä on omien verkkosivujensa mukaan on ”edistää, kehittää ja tehdä tunnetuksi sarjakuvaharrastusta sekä siihen liittyviä alakulttuureita”.
Tampere Kuplii alkaa pienillä ohjelmanumeroilla eri puolilla Tampereen keskustaa yleensä jo keskiviikkoisin, mutta Tampere-talossa järjestettävän tapahtuman viralliset pääpäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Perjantaisin ohjelmaan kuuluu Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon jakaminen ja usein myös akateemisia esitelmiä tai puheenvuoroja. Perjantain osio on tyypillisesti järjestetty yliopiston kirjasto Linnassa.

Tampere Kuplii on kenties oma henkilökohtainen lempparini kotimaisista sarjakuvafestivaaleista. Tunnelma on välitön, tilat ovat hyviä ja ohjelmasta löytyy aina jotain kiinnostavaa. Viime vuosien aikana myös manga- ja animeharrastajat ovat löytäneet tapahtuman ja paikalla näkee usein varsin hienoja cosplay-asuja. Monet vanhemmat kulkevat alaikäisten lastensa mukana festareilla joko siirtäen harrastuneisuuttaan jälkipolville tai tutustuakseen oman nuorisonsa harrastuksiin.
Suosittelisinkin ehdottomasti Tampere Kupliita harrastuksen aloituspaikaksi, sillä se on hyvinkin turvallinen paikka tutusta sarjakuvapiireihin. Seuraavan kerran Tampereella kuplitaan 22. – 26.3.2023.
Jyväskylän sarjakuvafestivaalit aloitti heinäkuussa
Jyväskylään saatiin ensimmäinen sarjakuvafestivaalitapahtuma heinäkuussa 2022, kun Jyväskylän sarjakuvaseura toteutti päivän mittaiset festarit upeassa Toivolan pihassa. Tapahtuma onnistui kuitenkin olemaan täsmälleen samana viikonloppuna kuin nörttejä puoleensa vetävä Finncon, joten tämä on se ainut festari, jota en ole vielä päässyt kokemaan henkilökohtaisesti. Toivottavasti ensi kesänä tapahtuma järjestetään hieman eri aikaan ja pääsen piipahtamaan niin Finnconissa kuin Jyväskylän omissa festareissakin.
Jyväskylässä on kuitenkin vahva sarjakuvakenttä, jonka soisi saavan enemmänkin huomiota.
Helsingin sarjakuvafestivaalit syyskuun alkupuolella

Helsingin sarjakuvafestivaalit on Pohjoismaiden suurin sarjakuvatapahtuma, joka on saanut alkunsa jo vuonna 1979. Suomen sarjakuvaseura järjestää festivaalit tyypillisesti syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Viime vuosien ajan tapahtuma on järjestetty Suvilahden Kattilahallin ja Tiivistämön tiloissa.
Helsingin sarjakuvafestivaaleille valitaan joka vuosi virallinen festivaalitaiteilija, joka toteuttaa tapahtuman visuaalisen ilmeen. Lisäksi itse tapahtumassa on aiempien vuosien aikana palkittu vuoden sarjakuvablogi. Vuoden 2022 festivaalitaiteilija oli tamperelainen sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo, jonka Tajukankaankutoja-sarjakuvablogi palkittiin vuoden 2017 sarjakuvablogina.
Helsingin sarjakuvafestareilla on usein vieraina niin ulkomaisia kuin kotimaisia sarjakuvantekijöitä. Ohjelmaan kuuluu esitelmiä, seminaareja, paneelikeskusteluja, työpajoja ja näyttelyitä sekä pienlehtiä myyvä ZineFest.

Turun sarjakuvafestivaalit lokakuun puolivälissä
Turku sai oman sarjakuvafestivaalinsa syksyllä 2021, mutta pandemian takia tapahtuma siirrettiin etätoteutukseksi. Lokakuun 2022 puolivälissä Turun kaupunginkirjasto kuitenkin pulppuili sarjakuvaenergiaa, kun Turun sarjakuvakerho pääsi järjestämään festivaalit nyt toisen kerran – ja ensimmäisen kerran ihan oikeasti livenä.
Lauantaipäivän mittainen tapahtuma keräsi kiitettävän määrän yleisöä ja monipuolista ohjelmaa – itse en ainakaan ensimmäiseksi odottanut kuulevani sarjakuvamusiikkia, mikä oli valtava piristysruiske!

Turun sarjakuvafestivaaleilla nähtiin taiteilijahaastatteluja, cosplay-kisa, näyttelyitä ja myyntikuja, joka oli täynnä helmiä. Vai mitä sanotte kuvitetusta Neil Gaimanin runojulisteesta?
Turku on todella symppis sarjakuvakaupunki, kuten ehkä huomasitte jo aiemmasta postauksestani liittyen Turun kirjakauppoihin. Toivottavasti sarjakuvafestivaalit jatkuvat tulevaisuudessakin entistä ehompina.
Oulun sarjakuvafestivaalit marraskuussa

Oulun sarjakuvafestivaalit päättää Suomen sarjisfestarien vuodenkierron marraskuun puoliväliin. Kemin sarjakuvapäivien hiivuttua pois on Oulu ottanut pohjoisen sarjakuvakaupungin manttelin harteilleen varsin tehokkaasti. Festivaalien ohessa on myös välillä järjestetty akateemiseen ohjelmaan keskittynyt Arctic Comics -seminaari.
Oulun Kulttuuritalo Valveessa sijaitsee niin Oulun sarjakuvakeskus kuin Turun sarjakuvakaupan Oulun toimipiste. Paikka on siis erinomainen sarjisfestareille. Osa ohjelmasta on myös aiemmin jakautunut pääkirjastolle, jossa on nähty esimerkiksi erilaisia myyntikojuja. Sarjakuvataidenäyttelyitä on myös sijoitettu eri puolille kaupunkia – olipa eräänä vuonna osa taiteesta heijastettu valotaiteena talojen seiniinkin.
Sympaattinen sarjisfestari on ”kaukaisesta” sijainnistaan huolimatta ehdoton kokemus ihan jo miljöönsä takia. Ohjelmistoon kuuluu tapahtumille tyypillisesti haastatteluja, julkaisuja ja näyttelyitä.
Mitä sarjakuvafestareilla on ehdottomasti koettava? 6 kovaa kokemusta.


1. ZineFest, Pienlehtimarssi, Taidekuja… rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Sarjakuvafestivaalit on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua pienen mittakaavan sarjakuvantekijöihin ja taiteilijoihin. Helsingin sarjisfestareilla löydät heidät ZineFestistä, Tampere Kupliissa Pienlehtimarssista. Joskus paikkaa kutsutaan myös Taidekujaksi. Tämä on pienyrittäjien, taiteilijoiden ja joskus ihan aloittelevien sarjakuvantekijöiden myyntialue, jossa jo muutamalla eurolla teet löytöjä persoonallisista pikkulehtisistä tarroihin tai upeisiin julisteisiin – ja annat rahasi suoraan tekijälle ilman välikäsiä. Nykyisin monilla on käytössä korttimaksu tai MobilePay, mutta kannattaa silti varautua myös käteisellä.


2. Taidenäyttelyt
Sarjakuvafestarit on erinomainen paikka löytää uusia taiteilijoita esimerkiksi taidenäyttelyjen muodossa. Vaikka usein näyttelyissä on esillä nimenomaan sarjakuvataidetta, voi niistä välillä löytää myös prosessia kuvaavia ohjeistuotteita, originaaleja tai luonnoksia.

3. Kotimaiset isot sarjakuvanimet
Suomi on pieni maa eikä se paljoa vaadi, että kirjaimellisesti törmäät festareilla johonkin kotimaiseen sarjistaiteilijaan, joka aiheuttaa epämääräisen fanituskohtauksen. Hän voi olla paikalla haastateltavana, myymässä omia tuotteitaan tai julkaisemassa jotain uutta. Vaikka tuotteita tai teoksia saisi myös verkkokaupasta, on kuitenkin aina kiva ostaa tuore sarjis tai vaikka hihamerkki itse taiteilijalta.


4. Kansainväliset merkittävät sarjakuvavieraat

Joskus festareille kutsutaan myös sellaisia isoja kansainvälisiä taiteilijoita, jotka saavat fanitytön polvet tutisemaan. Onhan Suomessa aikoinaan nähny niin Neil Gaiman kuin Blacksadin tekijät Canales ja Guarnidokin, omaelämäkerrallisista teoksistaan tuttu Guy Delisle sekä ankkapiirtäjinä tunnetut Romano Scarpa ja Vicar.
Kannattaa siis pitää silmällä festivaalien verkkosivuja, kun maailma on taas avautumassa pandemian jälkeen.


5. Cosplay
Cosplay on rantautunut pikkuhiljaa myös sarjakuvafestivaaleille erityisesti manga- ja animekulttuurin herättämän kiinnostuksen myötä. Festivaalit on erinomainen matalan kynnyksen paikka tulla testaamaan omaa pukuaan käytännössä. Monilla festareilla järjestetään myös cosplay-kisoja tai -esiintymisiä.
Vaikka et itse lajia harrastaisi, pääset kuitenkin ihastelemaan loistavia pukuja ja taitavia cossaajia. Olen pongannut Helsingin sarjisfestareilla pelottavia zombeja ja Tampere Kupliissa Muumien Mörön. Muista aina kysyä lupa, että saatko ottaa kuvan puvusta!

6. Sarjakuvaostokset ja muu lootti.
Kiinnostavien sarjakuvien määrä kirjakaupoissa on nykyisin kovin vähäistä. Sieltä löytyy sangen helposti tuoreimmat Aku Ankka -albumit tai Fingerporit – kenties jopa uusimmat kotimaiset isot nimet – mutta muuten alan harrastajan on tyydyttävä nettiin. Festareilta teet kuitenkin aina jos jonkinlaisia löytöjä: kenties jokin teos on tarjouksessa, joku on tuonut kirppikselle juuri sen albumin, jota olet etsinyt, tai sitten taiteilija itse myy kirjojaan, joihin saat jopa nimmarin kaupan päälle.

Onko Suomessa jotain muita pienimuotoisia sarjakuvatapahtumia, joista en kenties ole tietoinen?
Mikä on sinun oma lempparisi?