Eettinen Harry Potter -fanius (ja -turismi)?

[Päivitetty 4.6.2023: lisätty huomautus siitä, että Potter-tuotteiden näkyminen tuo näkyvyyttä sarjalle ja sillä tavalla myös Rowlingille.]

Olin alun perin suunnitellut postaavani innostuneen vouhan Lontoon Harry Potter -studioista, mutta tajusin syksyllä, ettei se enää tunnu eettisesti hyvältä ratkaisulta. Olen ollut Potter-fani (ja määritellyt itseni nimenomaan faniksi) yli 20 vuotta, mutta kuten monen muunkin, myös minun faniuteni on kriisiytynyt J. K. Rowlingin ulostulojen myötä. Rowlingin TERF (trans exclusionary radical feminist) -ideologisista twiiteistä on jo kirjoitettu paljon aiemmin, viimeisimpänä joulukuussa 2022 julkaistusta ”Merry Terfmas” -twiitistä, joten en mene niihin sen tarkemmin.

Kipein asia monille Potter-faneille tässä on ristiriita sen suhteen, voivatko he fanittaa hahmoja, maailmaa ja tarinoita, mutta samalla sulkea kirjailijan ulos kuvioista. Tätä näkökulmaa on tarkasteltu kirjallisuustieteenkin parissa: Roland Barthesin vuonna 1968 julkaistu Tekijän kuolema, tekstin syntymä puhuu kirjailijan metaforisesta kuolemasta. Teksteillä itsellään on monia merkityksiä, eikä kirjailijaa voida pitää teoksen merkityssisällön kannalta ensisijaisena lähteenä. Tekstiä voitaisiin siis tarkastella kirjoittajastaan irrallisena yksikkönä.

Kirjoittajana ja kirjoittamisen opettajana joudun toteamaan, ettei tämä ole niin yksinkertainen asia. Oli kyseessä sitten fiktiivinen romaani tai tieteellinen artikkeli, kirjoittaja on aina läsnä tekstissään. Hän tekee valintoja: mitä sisällyttää, mitä sulkee pois. Kehen viittaa, keneltä lainataan, varastetaan, haetaan inspiraatiota. Edes tieteelliset tekstit eivät voi koskaan olla täysin objektiivisia. Rowling omine ajatusmaailmoine on hyvinkin läsnä jokaisessa Potter-kirjassa.

Pahinta tilanteesta tekee sen, että J. K. Rowling on elossa ja porskuttaa menemään miljoonien seuraajiensa kuunnellessa hänen syrjiviä kommenttejaan. Hänellä on käytössään alusta, jonka avulla hän pystyy jakamaan mielipiteitään ja vahingoittamaan monia identiteettinsä kanssa muutenkin kipuilevia nuoria – ja aikuisia. Jos haluaa olla kunnon ally eli liittolainen transihmisille, on pohdittava omaa suhdettaan Pottereihin.

Mitä siis voit tehdä?

Älä anna Rowlingille yhtään rahaa äläkä näkyvyyttä.

Rowling saa tuloja kirjojen, elokuvien ja pelien lisäksi kaikista virallisista Harry Potter -oheistuotteista. Muutkin fanit ovat jo aiemmin tarttuneet samaan aiheeseen ja listanneet neuvoja niille faneille, jotka eivät ole valmiita jättämään Tylypahkaa kokonaan taakseen.

Kokokuva: Katja osoittaa kameraa taikasauvalla yllään Potter-teemaiset vaatteet. Kuva on otettu kapealla vanhalla ostoskujalla.
Hengasimme Viistokuja-hengessä Dublinin katetulla ostoskujalla vuonna 2019, kun kaikki oli vielä hyvin. (Kuva: Tupu/Taina)

1. Osta fanitaiteilijoilta.

Jos et ole valmis luopumaan Potter-oheissälästä, fanitapahtumista (kuten coneista), Etsystä tai Redbubblen kautta löytyy paljon taiteilijoita ja käsityöläisiä, joiden tuotantoon kuuluu fanitaidetta ja muita tuotteita. Jos vielä haluat esitellä tupaasi, osta mieluummin yksityisyrittäjältä tai taiteilijalta. Useimmiten heidän tuotteensa ovat jopa tyylikkäämpiä ja kekseliäämpiä kuin viralliset oheistuotteet.

2. Osta käytettynä.

Jos virallinen oheistuote on se juttu, on kierrätetty aina ekologisempi vaihtoehto. Kirppikseltä löydetystä Potter-laukusta ei myöskään mene enää rahaa Rowlingin taskuun.

3. Vieraile kuvauspaikoilla teemapuistojen sijaan.

Lontoon Harry Potter -studion ja Universal Studiosin teemapuistojen (Hollywood, Orlando, Japani) sisältämien The Wizarding World of Harry Potter -puistoalueiden sijaan voit toteuttaa faniturismia vierailemalla elokuvien kuvauspaikoilla. Vaikka Lontoon King’s Crossin asema ei olekaan oikeasti se asema, jossa laiturin 9 ja 3/4 kuvauksen on toteutettu, löydät sieltä kuitenkin virallisen plakaatin ja kärryt, joiden kanssa pääset ottamaan valokuvia. Vaikka paikalla on usein myös virallinen valokuvaaja, sai kuvia aina napsia myös itselleen ilmaiseksi.

Kokokuva Katjasta mustassa nahkatakissa ja Korpinkynnen kaulaliinassa työntämässä kärryä seinän läpi Platform 9 3/4 -kyltin alla.
Vuonna 2013 olin matkalla kohti Tylypahkan pikajunaa. Paikalta sai lainaan haluamansa kaulaliinan kuvauksia varten (ja jostain syystä jonoa valvonut henkilö hämmentyi, kun emme halunneetkaan Rohkelikkoa). Pöllö on omani. (Kuva: Taina)

Dobbyn virallinen hautakin on fanien löydettävissä – jopa niin helposti, että paikasta on muodostunut pyhiinvaelluskohde ja muistomerkki. Vierailut ja paikalle jätetyt lahjat alkoivat olla jo ongelma ympäristön suhteen, joten virallinen ohjeistus on, ettei lahjoja enää saa jättää.

Jos puolestaan olet liikkumassa Skotlannin alueella, sinulla on mahdollisuus ostaa lippu Jacobite-höyryjunan kyytiin ajamaan pitkin samoja raiteita kuin Tylypahkan koululaiset. Matka ei ole ihan halpa (erityisesti, jos haluat Potter-elokuvista tutun yksityishytin), mutta Rowlingin kukkaroon rahat eivät ole menossa. Tämä on yksi omista haaveistani ihan jo maisemien näkemisen puolesta.

Universal Studios ja Harry Potter?

Mutta mikä on Rowlingin suhde Universal Studioihin? Asiaa vatvottuani kysyin tätä lopulta suoraan Disney-agentiltamme. Toisin kuin Lontoon studiokompleksi, joka on omistettu ainoastaan Potterin elokuvafilmatisoinneille, Universalin puistot sisältävät myös muita kohteita – esimerkiksi Jurassic Park -alueen. Menisikö puistolipuistamme osingot myös Rowlingille?

Agenttimme vastasi rehellisesti kertoen olevansa samaa mieltä Rowlingista ja ymmärtävänsä tilanteemme. Universalin ja Rowlingin tekijänoikeuksista on kirjoitettu hyvinkin tarkka teksti, joka on vapaasti luettavissa verkossa. (Netistä löytyy myös lakiteknisiä termejä täynnä olevat listaukset, mihin kaikkiin osa-alueisiin Harry Pottereissa Rowlingilla ja Warner Brosilla on oikeudet.) Tiivistettynä agenttimme totesi, että Universal maksaa joka vuosi tietyn könttäsumman Rowlingille riippumatta puistokävijöiden määrästä. Niitä ei tietenkään voi eritellä teemoittain, koska puistoissa on paljon muitakin laitteita ja alueita. Eli minun läsnäoloni puistossa ei muuta tilannetta suuntaan eikä toiseen.

Toki myös Universalin studioiden The Wizarding World of Harry Potterin kaikki viralliset oheistuotteet ja TM-merkityt ruuat ja juomat pistävät pennosia Rowlingin kukkaroon. Eli pienen kermakaljankin kittaaminen kuuluu näihin. Aivan kuten olin arvellutkin.


Tiedän meneväni The Wizarding World of Harry Potterin laitteisiin, ajelevani Tylypahkan pikajunalla puistoalueelta toiselle ja ihastelevani Viistokujaa ja tultasyöksevää lohikäärmettä Irvetan katolla. Tiedän, että joudun syömään jotain paikan päällä – kenties juomaan sen kermakaljankin. Mutta haaveilemani interaktiiviset taikasauvat, velhonhatut sun muut saavat jäädä kauppoihin.

Mutta – Potter-tuotteiden näkyminen tuo näkyvyyttä myös Rowlingille.

Mutta vaikka miten ostaisi sälänsä käytettynä tai korunsa fanitaiteilijoiden puodeista, Potter-tuotteet kuitenkin tuovat näkyvyyttä itse sarjalle ja samalla myös Rowlingille. Olenkin miettinyt, mitä se oikeasti viestii kaikille vähemmistöön kuuluville ystävilleni ja tutuilleni, jos esimerkiksi menen töihin Korpinkynsi-takissani. Antaako se kuvan siitä, että olen Rowlingin puolella? Tai että välitän enemmän omasta nostalgiastani kuin ihmisoikeuksista? Voin sanoa rehellisesti, etten enää tunne oloani hyväksi se päällä.

Minun Potterini on nykyisin paljon muutakin. Se on Pinterestiin koottuja, alun perin Redditissä postattuja fanifiktion pätkiä, teorioita ja fanien luomaa uutta kaanonia. Niissä tarinoissa Dudleyn tytär saa kirjeen Tylypahkasta ja Harry ryhtyy opettamaan pimeyden voimilta suojautumista aurorihommien sijaan. Tarinoiden pääosassa voi myös olla ihan toinen henkilö, jonka jokaikinen kouluvuosi menee pilalle sen pahuksen Potterin temppuilujen takia.

Mutta minun Potter-suhteeni saa jatkossa olla ihan meidän kahden välinen. Jos haluan palata kirjojen pariin, niin palaan. Mutta kaikki muu? Se on menneisyyttä.

6 kommenttia artikkeliin ”Eettinen Harry Potter -fanius (ja -turismi)?

  1. Paluuviite: Mitä tekisit, jos raha ei olisi ongelma? | Ankkatohtorin lokikirja

  2. Paluuviite: Floridaanko? Tähän maailmanaikaan? – Hieman pitkin hampain. | Ankkatohtorin lokikirja

  3. Varmaan tiedätkin, mutta varmuuden vuoksi: Niitä samoja maisemia Skotlannissa näkee myös ihan tavallisista junista. Esimerkiksi Caledonian Sleeper -yöjuna Lontoosta Fort Williamiin, jossa herää kauniisiin ylämaan maisemiin Glasgowin jälkeen. Sitten paikallisjuna Mallaigiin joka menee ”sen” sillan yli.

    Tykkää

    • Hei, tämä oli hyvä tarkennus! En tiennyt näitä kaikkia vaihtoehtoja. Hyvä kuulla, koska olen tosiaan suuntaamassa Skotlantiin ensi vuonna ja pohdiskelemme matkustusvaihtoehtoja.

      Tykkää

  4. Paluuviite: Jurassic Park, Marvel ja muut Universal-tärpit | Ankkatohtorin lokikirja

  5. Paluuviite: Oxford – fantasianörtin paratiisi | Ankkatohtorin lokikirja

Jätä kommentti