Reissurintamalla on vielä tällä hetkellä hiljaista ja ulkona on ollut liian kylmä ottaa mitään paikallisturismiräpsäyksiä. Joten hypätään takaisin blogihaasteiden pariin! Tämänkin 10 matkakuvaa -haasteen löysin Unelmatripin blogista, joka puolestaan on ottanut sen Journey Diary -blogin hamassa menneisyydessä liikkeelle laittamasta postauksesta. Koko aiempi blogi on jo kadonnut Internetin syövereihin, joten en voi valitettavasti linkittää alkuperäiseen osoitteeseen.

Haasteen ideana on valita 10 omaa silmää miellyttävää, kuhunkin otsikkotason teemaan sopivaa kuvaa. Omat kuvani valitsin sillä perusteella, etten niitä ole aiemmissa blogipostauksissani esitellyt.

1. Kuva lentokoneen siivestä

Tämä oli haasteen toiseksi vaikein kuva löytää. En enää nykyisin ota hirveästi kuvia lentokoneen ikkunoista, mutta elokuussa 2022 olen näköjään napannut kuvan, kun laskeuduimme Dubrovnikiin. Reissu Kroatiaan sisälsi Game of Thrones -turismia ja tutustumista sekä itse kaupunkiin että lähimaihin. Mahtava, joskin liian turhankin helteinen kokemus.

2. Paras vahingossa onnistunut otos

Vastavalo on valokuvaajan tuskailun kohde, mutta joskus aurinko onnistuu myös yllättämään, kuten tässä otoksessa Pariisissa. En jaksanut säätää värejä, joten maisema jää varsin tummasävyiseksi, mutta pilvien välistä tulevat auringonsäteet antavat Eiffelin tornille uudenlaisen taustan. Etualan sillankaiteen pylväs rajaa kuvaa vielä niin, että siihen tulee jotain särmää. Olen kirjoittanut useamman postauksen Pariisista, voit selata niitä kaikkia täältä.

3. Matkakuva, joka saa hyvälle tuulelle

Muistelen muutaman vuoden takaista Irlannin matkaamme aina lämmöllä, mutta erityisen tärkeän siitä teki visiitti Skellig Michaelin saarelle. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva saari esitti Ahch-to-planeettaa uusissa Star Wars –elokuvissa, joten fanina kokemus oli sanoinkuvaamaton. Kuvan tunnelmassa välittyy ilo ja vino sommittelu toimii mainiosti.

4. Luontokuva

Luontokuvien valinta on aina vaikeaa niiden määrän vuoksi. Halusin kuitenkin kuvan Lapista koronakesä 2:n aikaiselta roadtripiltämme. Reissu oli merkittävä myös siksi, että olin keskellä burnout numero kakkosta, mutta tämän matkan ajan sieluni ja mieleni lepäsivät. Tällaiset maisemat ovat matkalla Kilpisjärveltä Kolmen valtakunnan rajapyykille. Ihan satavarma en ole, olemmeko Suomen vai Ruotsin puolella tässä vaiheessa.

5. Kuva yläilmoista

Olen hieman korkeanpaikankammoinen, joten ihan väen vängällä en tunge itseäni kovin korkeisiin torneihin. Tämä kuva on Lissabonista reilun kymmenen vuoden takaa, kun otin siskoni mukaan konferenssimatkalle. Todella kaunis Belémin torni joen rannassa oli vierailun arvoinen. Tässä kuvassa pidän epäsymmetrisestä sommittelusta, auringon heijastumisesta veden pintaan ja soutajista aivan kuvan ylänurkassa.

6. Postikorttimaisema

Tiesin heti, mistä paikasta oleva kuva päätyy tähän kategoriaan, mutta en kuitenkaan loppujen lopuksi valinnut Mostarin kuuluisaa siltaa, vaan tämän toisen kuvan samaisesta joesta, mutta vastakkaisesta suunnasta. Tässä kuvassa pidän nimenomaan sommittelusta: puun oksat ja pensaikko muodostavat kehykset, joki virtaa vinottain kuvan halki ja taustalla olevasta kaupungista näkyy klassinen maamerkki eli kirkontorni. Muistan tukahduttavan kuumuuden, mutta tässä paikassa saimme olla hetken varjossa. Mostaria olen esitellyt lyhyesti Dubrovnik-postauksessani.

7. Kuva matkaseurasta

Minulla on kaksi tyypillistä matkaseuruetta, joten otin kummatkin mukaan tähän haasteeseen.

Reissutiimi ykkönen kulkee WhatsApissa aina seuraavan Worldconin vuosiluvun mukaisesti nimettynä tiiminä, koska homma oikeastaan käynnistyi Helsingin Worldconista vuonna 2017. Sen jälkeen ollaan tehty roadtripit Irlantiin ja Lappiin, otettu hieman lisää porukkaa mukaan Floridaan ja tähdätään seuraavaksi Skotlantiin. Listalla on myös Dublinin mahdollinen Worldcon vuonna 2029 ja Uusi-Seelanti-seikkailu viisikymppisinä, jonne otetaan myös lisäseuraa. Kuvassa rakkaat trekkerini Tupu ja Taina ihailevat Luoston maisemia tuskaisen patikan jälkeen. Tässä kuvassa pidän siitä, etteivät likat katso kameraan, ja miten varjomme ovat läsnä kuvassa.

Reissutiimi kakkonen kulkee nimellä Kontturin kehvelit ja tällä porukalla käydään matkoilla kolmen vuoden välein. Homma lähti Lontoosta keväällä 2016, sitten oltiin Pariisissa juhlimassa äidin kuusikymppisiä, jonka jälkeen suuntana olikin Dubrovnik. Onnistun myös äidin ja siskojen kanssa yhdistämään reissuumme jotain nörttiä: tätä Lontoonkin matkaa varten äiti katsoi kaikki Harry Potter -elokuvat, jotta ei olisi ihan pihalla Lontoon Studioilla. Kuvassa olemme juuri uskaltautumassa Millennium Bridgelle, joka tuhottiin Harry Potter and the Half-Blood Prince -elokuvassa (2009). Kuvasta välittyy reissun tuottama välitön ilo. Seuraavan kerran kehvelit reissaavat vuonna 2025 ja tällä hetkellä kohde vaikuttaisi olevan Italia, jossa ainoastaan toinen siskoni on käynyt aiemmin. Che bella!

8. Fiilistelykuva palmun alla

Tämä oli haasteen vaikein kuva, jota jouduin oikeasti metsästämään – eikä se ole edes itse ottamani. En oikeasti käy hirveästi paikoissa, joissa lekotellaan palmun alla, eikä minulla sellaisia kuvia siksi ole olemassa. Floridassa sentään oli palmuja, joiden alla (tai oikeammin päivänvarjon alla) pötköttelimme aikaerorasitusta pois. Kuvassa irvistelen siis Art of Animation -hotellin Pieni merenneito -allasalueella Walt Disney World -reissumme ensimmäisenä päivänä. Tässä kuvassa pidän ilmeestäni ja siitä, miten huikealta Milla Magia -tatuointini näyttää.

9. Hyvää huomenta -kuva

Aamukuvien aatelia ovat tietenkin aamiaisannoskuvat hotelleista, koska hotelliaamiaiset best. Tämä on räpsäisty sillä pahamaineisella perunakameralla Tallinnassa, jossa olimme metsästämässä ystävälleni häämekkoa. Halusin tämän kuvan mukaan siksi, että olen parantunut huomattavasti ruokakuvien ottamisessa – ja myös annosten kasaamisessa. Tuota määrää pekonia (ja muuta lihaa) en kyllä nykyisin enää huolisi!

10. Lempikaupunkini

Lempikaupunkejani on kolme, joten en halua syrjiä niistä ketään. Kaikki pääsevät siis esille ja syystä.

Pariisi on ensirakkauteni jo vuodesta 2010, jolloin aloitin väitöskirjatutkimukseni ja vierailin kaupungissa konferenssimatkalla ensimmäisen kerran. Olen nähnyt vain murto-osan kaupungin nähtävyyksistä, vaikka olen käynyt siellä neljästi. Seuraavan kerran sitten näillä näkymin vuonna 2026. Kuvassa on Seinellä seilaava jokilaiva tältä nimenomaiselta ensimmäiseltä reissultani. Valitsin tämän kuvan, koska siinä ei näy niitä klassisia maamerkkejä tai rakennuksia, mutta kuvasta voi silti päätellä kaupungin.

Toinen rakkauden kohteeni on Praha, jossa myös olen vieraillut useamman kerran, aluksi nimenomaan konferenssien takia. Prahan vanhakaupunki sokkeloisine katuineen on lempipaikkojani kuljeskella. Tämä kuva on joulumarkkinoiden aikaan otettu, kun olimme kaipungissa työporukan virkistäytymismatkalla. Valitsin tämän, koska kuvassa on upeita joutsenia ja hieman erilainen näkökulma Vltava-joen yli kuljevaan kuuluisaan Kaarlen siltaan.

Uusin rakkauteni on Reykjavík, joka kiilasi röyhkeästi Lontoon ohi pari vuotta sitten tekemällämme työporukan palkintomatkalla. Reykjavíkissa ihastuin kaupunkimiljööseen, katutaiteeseen ja kompaktiin kokonaisuuteen, josta saattoi löytää vaikka mitä kiinnostavaa. Tänne haluan vielä palata! Kuva valikoitui siksi, koska siinä korostuu Reykjavíkin värikkyys kaiken karuuden keskellä.

---

Oikeastaan useampikin kuva näistä sai minut hyvälle tuulelle ja kaipuun tuttuja paikkoja kohtaan. Milloinhan sitä pääsisi taas Lontooseen? Jokohan seuraavalla Pariisin reissulla ehtisi ihan Louvreenkin? Kohta pitäisi varmaan miettiä tarkemmin sitä Skotlannin matkaa ja Glasgow’n Worldconiakin…