Matkoilta tulee aina ostettua jotain. Yleensä haluan valokuvien lisäksi jotain konkreettista, josta reissun voi muistaa jälkikäteen. Turistimyymälöiden sijaan pyrin nykyisin käymään enemmän paikallisissa käsityöläispuodeissa, kirjakaupoissa, kirppiksillä ja tietenkin nörttikaupoissa. Olen myös sitä sorttia, että saatan päätyä täyttämään matkalaukkuni tuliaistikareilla, kuten kävi Bulgariassa, tai poimimaan hassunmallisia kiviä rannoilta taskuuni.

Tähän postaukseen olen teemoitellut tyypillisimpiä mukaan tarttuneita matkamuistojani.

Pienet koriste-esineet

Koriste-esineet ovat aika klassista turistisälää ja myönnän sortuvani niihin itsekin. Toisaalta figut ovat nörtille hyvin ominainen keräilykohde. Päädynkin sijoittelemaan pieniä esineitä kirjahyllyjen päälle tai vitriiniin legojen tai muiden esineiden kaveriksi. Joistakin kaupungeista tietää väkisinkin, minkälaisen esineen haluaa: Prahasta lähdin varta vasten hakemaan sympaattista golemia, kun taas Pariisista oli pakko napata mukaan pieni gargoili, kun sellainen tuli vastaan. Montenegrosta en tiennyt mitään ennakkoon, mutta olen heikkona pöllöihin. Joten kun pienen vuoristokylän myymäläkojussa näin värikkään pöllön, oli se pakko ostaa.

Aku Ankka -sarjakuvat

Kerään hyllyihini jatkuvasti uusia, kiinnostavia sarjakuvateoksia. Aku Ankalla on kuitenkin erityisasema sydämessäni, koska se oli minulle tärkeä tutkimuskohde. Nyt päädyn usein ostamaan vähintään Aku Ankan taskukirjoja tai vastaavia eri maista eri kielillä, ja kuvittelen, että joskus opettelen myös lukemaan niitä kyseisellä kielellä.

Aku Ankan taskukirjoja olen viimeksi ostanut niin Islannista (2022, oli muuten hintava) kuin Saksastakin (2023). Parasta on kuitenkin käydä Ranskassa, koska paikallinen Glénat-kustantamo julkaisee upeaa, kokeilevaa eurooppalaista Disney-sarjakuvaa. Lewis Trondheimin ja Nicolas Kéramidaksen Mickey’s Craziest Adventures (2016) kuuluu tämän kustantamon helmiin, joka on myös suomennettu. Hieman murheellisemmin kävi Donald’s Happiest Adventures -teokselle, jonka suomenkielinen painos tuhoutui lähes kokonaan omituisen mokan takia. Jouduin sitten hakemaan oman albumini Ranskasta ja lukemaan sen alkuperäiskielellä. Ranska sentään taipuu paljon paremmin, toisin kuin islanti tai saksa.

Nörttisälä

Teen aina ennen reissua selvitystyötä matkakohteeni nörttikauppatilanteesta. Nykyisin niitä tuntuu olevan joka paikassa, mikä onkin erinomainen asia tuliaisten kannalta, mutta melko huono kukkaron osalta. Mutta löytyy nörttisälää myös muualta! Sitä voi pongata esimerkiksi museoista (Lontoon Sherlock Holmes -museo), josta kuvan Sherlock-pinssi on ostettu (2013), tai käsityö- ja taidepuodeista (Dubrovnikin Little House Art Atelier), josta löysin kuvan Star Wars -kaulakorun (2022).

Miskatonic University -pinssi viittaa luonnollisesti H. P. Lovecraftin mytologiaan. Se on löytö Tukholman Science Fiction Bokhandeln -kaupasta, joka on paikallinen nörttitaivas. Viimeksi (2018) vietin siellä kaksi tuntia, vaikka hyllyt tuntuivat laivamatkan myrskyn takia kaatuvan päälleni…

Korvakorut

Olen kertakaikkisen heikkona korviksiin. Joudun jopa toppuuttelemaan itseäni, kun ostelen niitä koko ajan ja joka paikasta. Ja sitten löydän jonkin lippaan pohjalta parin, jonka olemassaoloa en edes muista. Mutta korvikset ovat erinomainen ja näyttävä, parhaimmillaan paikallista käsityötä tukeva matkamuisto. Kuvaan olen sijoitellut kolmen eri vuosikymmenen korvikset: Käsiraudat ostin Carlislesta ollessani siellä vaihdossa syksyllä 2005. Kukkakoristeiset metallikiekot ovat konferenssimatkalta Cervantesin kotikaupungista Alcalá de Henaresista vuodelta 2012. Ja nahkanauhoilla ja ketjuilla koristellut näyttävät korut ovat Kilpisjärven Retkeilykeskuksesta (2021) paikallisen taiteilijan tuotantoa. (Yritän selvittää hänen nimensä, koska en ole näköjään kirjoittanut sitä mihinkään.)

Vaatteet

Reissuilta ostan yleensä vähintään sukkia, ellen ole lähtenyt matkoille tavoitteenani ostaa jokin tietty vaatekappale, kuten musta knallini, jonka löysin Lontoon Portobello Roadilta. Ostan harvemmin mitään turisteille suunnattuja t-paitoja, koska ne eivät mielestäni ole erityisen tyylikkäitä. Mutta olen tehnyt poikkeuksen Irlannissa. Portmageessa The Skellig Experience Visitor Centre möi kertakaikkisen päheitä porg-paitoja, joten sellainen oli pakko-ostos. Joskus myös vaatteissa on jokin jippo, kuten Walt Disney Worldin Epcotin Italia-paviljongista ostetussa Minni-topissa: selän rusetti on huikea!

Useimmiten kuitenkin päädyn haahuilemaan kirppiksille, charity shoppeihin ja vintagekauppoihin. Pariisista ostettu fiftarihenkinen vintagemekko istui täydellisesti ja maksoi vain 12 euroa.

Kirjat

Sarjakuvien lisäksi ostan tietenkin myös muita kirjoja: oli kyseessä lasten kuvakirja tai aikuisten romaani, en ole turhan nirso. Mutta yleensä kyseessä on jonkinlainen spefiteos. Scarlet Thomasin The End of Mr. Y:n ostin oslolaisesta divarista (2015), Benjamin Lacomben kuvittaman saksankielisen Pienen merenneidon Greifswaldista (2023) ja Olesya Salnikova Gilmoren romaanin The Witch and the Tsar Orlandon lentokentältä (2023). Tunnustan, etten mitään näistä vielä ole ehtinyt lukea, mutta Gilmoren romaani on siirtynyt lukuhyllyyni.

Olen myös auttamattoman koukussa erilaisiin muistikirjoihin. Jos jossain tulee vastaan erikoinen (nörtti)muistikirja, se lähtee todennäköisesti matkaan.

Kirjanmerkit

Kirjanmerkki on kevyt, kätevä ja sympaattinen matkamuisto. Kaivelin omaa kirjanmerkkipinoani ja huomasin, että Irlannista ostamani claddagh-koristeinen kirjanmerkki on jossain hukassa. Muuten se olisi päätynyt tähän seurueeseen.

Prahan golem tuli matkaani kirjanmerkkinä jo ennen golem-patsasta. Saksasta ostettua, kuminauhalla varustettua kirjanmerkkiä olen mainostanut blogissani jo aiemminkin. Valaskirjanmerkki on Reykjavíkin valasmuseosta. Vaikka emme itse museossa piipahtaneetkaan, museokauppa piti kuitenkin käydä kurkkaamassa.

Ostoslistalla tämän vuoden reissuilta

Tänä vuonna on luvassa kaksi isompaa matkaa: reissu Barcelonaan tekemään taustatutkimusta romaania varten, ja matka Glasgow’n Worldconiin (kenties myös muualle Skotlantiin). Kummaltakin matkalta on tarkoitus tuoda tuomisina teetä (erityisesti Scottish Breakfast tea kiinnostelee), puolisolle kahvia (tätä varsinkin Barcelonasta) ja hieman herkkuja: Barcelonassa on esimerkiksi suklaamuseo, joten suklaata joutuu ostamaan vähintään itselle testattavaksi.

Barcelonan modernismo-arkkitehtuuri on pääsyyni matkustaa kaupunkiin, joten todennäköisesti päädyn ostamaan vähintään jonkin aiheesta kertovan taidekirjan. Glasgow’n Worldconilla puolestaan on oma tartan-kuosi (!), joten hieman himoitsen teemahametta, kravattia tai hartiahuivia…